Ero sivun ”Punainen lippu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p W |
Vähän Suomesta |
||
Rivi 5:
[[17. heinäkuuta]] [[1791]] kansankokous muuttui väkivaltaisuuksiksi. Pariisin pormestari Bailly määräsi nostamaan punaisen lipun sen merkiksi, että kansalliskaarti voi hajottaa rauhanhäiritsijöiden joukon. Kansalliskaarti ampui varoituksetta ja noin 50 mielenosoittajaa kuoli.
Näitä kaatuneita pidettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneina tasavaltalaisina ja punaisesta lipusta tuli heidän vuodattamansa veren vertauskuva. Ranskan suuressa vallankumouksessa oli kyse liberaalin
Myöhemmin useissa yhteyksissä punaista lippua käytettiin kapinan tai vallankumousyrityksen vertauskuvana, mistä lippu periytyi vähitellen työväenliikkeeseen sosialistien ja myöhemmin kommunistien vertauskuvaksi.
Ensimmäisen sosialistisen valtion, [[Neuvosto-Venäjä]]n ja sittemmin siitä muodostoneen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[Neuvostoliiton lippu|lipun]] värit olivat punaiset. Myös [[Kiina|Kiinan kansantasavallan]] [[Kiinan lippu|lipun]] väri on punainen.
== Suomessa==
Ensimmäisen kerran työväenliike marssi punaisen lipun alla [[Helsinki|Helsingissä]] 7. kesäkuuta 1897 työväenyhdistyksen järjestämällä perinteisellä "työväen kävelyretkellä".<Ref>[http://www.kansanarkisto.fi/punaliput/perinne.html Punalipun perinne]; viitattu 29. elokuuta 2007</Ref> Punaisella värillä järjestöt halusivat korostaa olevansa [[Sosialismi|sosialisteja]]. Väri siis ilmensi työväenliikkeen itsenäistymistä ja erottumista muista.
== Lähteet ==
<References/>
[[Luokka:Liput]]
| |||