Avaa päävalikko

Muutokset

p
kh+ , Typos fixed: arkkitehdeistä → arkkitehdeista, AWB
Mielihyvän tunne tulee taas siitä, että inhimillinen järki vakuuttuu itsestään. Matemaattinen ylevä on häiritsevä, koska mielen kyvyt, jotka tuovat visuaaliset havainnot mieleen, eivät sovi sitä vastaavaan käsitteeseen; toisin sanoen se, minkä voimme nähdä, ei voi täysin vastata sitä, minkä tiedämme olevan ulkopuolellamme. Tiedämme, että se on vuori, mutta se ei kokonaisuutena mahdu havaintoomme. Ironisesti tämä vain lietsoo tietoisuuttamme ihmisjärjen mahdista. Aistimellisuutemme on kyvytön käsittelemään sellaisia ilmiöitä, mutta järkemme pystyy käsittämään asioita äärettömyyteen asti. Dynaamisessa ylevässä fyysisen vaaran tunteen pitäisi puolestaan herättää tietoisuus siitä, ettemme ole vain fysikaalisia, materiaalisia olentoja, vaan myös moraalisia ja (Kantin termein) [[noumena|noumenaalisia]]. Ruumis saattaa tulla murskatuksi, mutta järkemme ei tarvitse tulla. Tämä kaikki selittää, miksi ylevän kokemukseen liittyy sekä mielihyvä että tuska.
 
Lyotardia kiehtoo, että juuri Kant, yksi valistuksen suurimmista filosofisista arkkitehdeistäarkkitehdeista, myöntää, ettei mieli pysty aina järjestämään maailmaa rationaalisesti. Jotkut kohteet ovat yksinkertaisesti sellaisia, ettei niitä voida tuoda siististi käsitteiden alaisuuteen. Lyotardille tämä on hyvä asia, koska "käsitteiden" kaltaiset yleistykset eivät huomioi asioiden yksityiskohtia. Ylevän kokemus on kriisi, jossa ymmärrämme, etteivät mielikuvitus ja järki vastaa toisiaan. Ylevässä me Lyotardin mukaan koemme itse eron (''le différend''), mielen jännittymisen itsensä ja käsitteellisyytensä rajoilla.
 
==Kritiikki==
22 066

muokkausta