Versio 24. elokuuta 2007 kello 09.50 muokkaa Hkultala (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 804 muokkausta Poistettu off-topic tekstiä - energija oli 20 vuotta myöhäisempi projekti eikä sinänsä liittynyt N1een. ← Vanhempi muutos		Versio 24. elokuuta 2007 kello 09.55 muokkaa kumoa IA (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 65 213 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 3: ==Historia== N1-kantoraketin kehitys alkoi vuonna 1959 [[Sergei Koroljov]]in johdolla OKB-1-suunnittelutoimistossa. Alun perin sillä oli tarkoitus laukaista ~~50000~~50 000 kg painava sotilaallinen avaruusasema matalalle kiertoradalla, joka tavoite oli samanlainen kuin Yhdysvaltain ilmavoimilla vastaavaan aikaan. Myös Marsin miehitetty ohilento oli tavoitteena. Eri versioita esitettiin: N1, N2 ja N3. N2:sta kehittyi [[Proton]] (?). N1 oli kaikista suurin. N3:n oli tarkoitus korvata [[R-7]]-ohjus. N-tutkielmat olivat vain nk. paperitutkimuksia ilman jatkokehityksen rahoitusta. Joulukuussa 1959 pidettiin kaikkien Neuvostoliiton pääsuunnittelijoiden kokous. Koroljov esitteli N-suunnitelmat. [[Vladimir Chelomei]] esitteli "yleisrakettinsa". [[Mihail Jangel]] esitteli R-36:n. Chelomein UR-100 valittiin mannertenväliseksi ohjukseksi. Jangelin R-36:sta tuli raskas ICBM-ohjus. Korolev sai rahoituksen Molnija-kantoraketin kehittämiseen. Rivi 9: Vuonna 1961 pidettiin vastaava kokous [[Baikonur]]issa, jossa keskusteltiin N1-kantoraketista. Tavoite oli tehdä ensimmäinen koelaukaisu vuonna 1965. Kun Kennedy toukokuussa 1961 julisti Yhdysvaltain menevän Kuuhun 1960-luvulla, Koroljov ehdotti kuulentoa aluksella, josta aikanaan tuli Sojuz. Se ~~soittautui~~osoittautui liian pieneksi Kuulentoon. Koroljov ehdotti N1-rakettia. N1-raketin ongelmaksi muodostui sen suuri moottorimäärä; Yhdysvallat kehittivät [[Saturn V]]-rakettiaan varten uuden hyvin ison ja tehokkaan rakettimoottorin, joita tarvittiin vain 5 kappaletta, mutta Neuvostoliitto ei päätynyt kehittämään N1stä varten uutta tehokasta moottoria vaan päätyi käyttämään kolmeakymmentä pienempää rakettimoottoria. Tämä teki raketin rakenteesta hyvin monimutkaisen ja epäluotettavan, ja johti kaikkien koelaukaisujen epäonnistumiseen. Se kykeni suunnitelmien mukaan kuljettamaan 95  000 kg matalalle kiertoradalle. Siinä oli 30 rinnakkaista Kutnetzov NK-15-moottoria, jotka tuottivat kukin 1  544  000 Newtonin työntövoiman. Sen kanssa kilpaillut [[Proton]]-raketin Vulkan-nimisen version suunnittelu päätettiin myös lopettaa. ==Asiasta muualla==

Ero sivun ”N1” versioiden välillä