Ero sivun ”Äänikerta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tietoa epätavallisista rekisteröinneistä, äänikertojen jakautumisesta sormioille ja jalkiolle, yhdistäjistä, tremulantista ja paisutuskaapeista. Väliotsikointi lisätty. |
p Myös edellinen laajennus meikäläisen tekemä, kirjautuminen vain vanhentui... |
||
Rivi 19:
Uruissa voi olla myös laite, jolla ilmanpaine saadaan sykkimään niin, että joidenkin (tavallisesti samaan sormioon kuuluvien) äänikertojen ääni huojuu tremolona. Tällaista ''tremulanttia'' ei lasketa äänikerraksi, vaikka se yleensä dispositiossa ilmoitetaan.
Äänikertojen äänenvoimakkuuden säätämiseen ei voi käyttää ilmanpaineen vaihtelua: pilliin tulevan ilmanpaineen pudottaminen kyllä vaimentaa soinnin voimaa, mutta samalla äänenkorkeus alkaa pudota ja pilli soida epäpuhtaasti. Toisaalta ilmanpaineen nostaminen voi saada pillin äänen murtumaan ylisoivaksi eli viheltäväksi tai kirkuvaksi. Siksi urkujen ilmanpaineen on pysyttävä mahdollisimman tasaisena. Äänenvoiman säätelyyn onkin käytössä toinen tekniikka: varsinkin kaksi- ja useampisormioisissa uruissa yhden tai useamman sormion äänikerrat voidaan sijoittaa ''paisutuskaappiin'', joka on esimerkiksi pystyssä olevan sälekaihtimen tapaan toimivalla tai taiteovityyppisellä etusivulla varustettu umpinainen kaappi. Urkuri käyttää paisutuskaapin avaamiseen ja sulkemiseen säätöpoljinta. Paisutuskaapin avulla sinne sijoitettujen äänikertojen äänenvoimaa saa säädeltyä portaattomasti. Paisutuskaapin ollessa suljettuna siellä soivien äänikertojen ääni kuulostaa vaimennetulta, yleensä kuin
{{Tynkä/Soitin}}
| |||