Ero sivun ”Varsinaiskarjala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SM (keskustelu | muokkaukset)
p kappalejakoa selkeytetty
pistetty kokonaan uusiksi
Rivi 1:
{{Kieli |
| nimi = Varsinaiskarjala
| muu = karjala
| oma =
| eng = Karelian, Karelian Proper
| fra = carélien
| alue = [[Karjalan tasavalta|Karjala]], [[TverinTver]], alue[[Tihvinä]], [[Suomi]]
| vir = ei virallista asemaa
| määrä = 12835 000
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[uralilaiset kielet]]
| ryhmä = [[suomalais-ugrilaiset kielet]]<br>[[suomalais-permiläiset kielet]]<br>[[suomalais-volgalaiset kielet]]<br>[[suomalais-saamelaiset kielet]]<br>[[itämerensuomalaiset kielet]]
| abc = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto =
| iso1 =
| iso2 = fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet)
| sil = KRL
}}
 
'''Varsinaiskarjala''' on kieli tai murre, joka kuuluu [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnan]] kielikunnan [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaiseen]] ryhmään kuuluva kieli tai murre. NimitystäSe '''varsinaiskarjala'''muodostaa käytetäänyhdessä [[karjalanaunuksenkarjalan kieli|karjalanaunuksenkarjalan]] asemesta, kun halutaan painottaa sen erojaja [[aunuksenkarjalanlyydin kieli|aunuksenkarjalaanlyydin]] jakanssa [[lyydinkarjalan kieli|lyydiinkarjalan]] kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret.
 
==Murteet==
Varsinaiskarjala jaetaan kolmeen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli ''pohjoiskarjala'', eteläkarjala ja saarekekarjala.
Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimitystä pohjoiskarjala pyritään usein välttämään, koska se aiheuttaa turhaa sekaannusta Suomen [[Pohjois-Karjala]]n kanssa. Päämurteet jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:
 
* vienankarjala (pohjoiskarjala)
==Vienankarjala==
** Oulangan murre
Pohjois- eli '''vienankarjalaa''' puhutaan Vienan Karjalassa Kalevalan (Uhtuan) piirissä, [[Louhi|Louhen]], [[Kiestinki|Kiestingin]] ja [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi [[suomen kieli|suomen kielen]] itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.
** Kiestingin murre
** Kieretin murre
** Vitsataipaleen murre
** Pistojärven murre
** Uhtuan murre
** Vuokkiniemen murre
** Suomussalmen murre
** Kontokin murre
** Jyskyjärven murre
** Paanajärven murre
** Usmanan murre
* eteläkarjala
** Rukajärven murre
** Tunkuan murre
** Repolan murre
** Paateneen murre
** Porajärven murre
** Mäntyselän murre
** Ilomantsin murre
** Korpiselän murre
** Suojärven murre
** Suistamon murre
** Impilahden murre
** Tihvinän murre, tihvinänkarjala
** Valdain murre, valdainkarjala
** Tverin murre, tverinkarjala
*** Doržan murre
*** Maksuatihan murre
*** Ruameškan murre
*** Tolmattšun murre
*** Vesjegonskin murre
 
Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään toisinaan yhteisnimistystä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vienan Karjalasta]
 
==Eteläkarjala=Vienankarjala===
PohjoisVienankarjalan puhuma-alue elion '''vienankarjalaa'''kattanut puhutaanlaajimmillaan Vienankoko [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] pohjoisosan sekä Suomesta [[Suomussalmi|Suomussalmen]] Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä [[Kuhmo]]n Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt [[venäjän kieli|venäjän]] tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan Kalevalan (Uhtuan) piirissä, [[Louhi|Louhen]], [[Kiestinki|Kiestingin]] ja [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi [[suomen kieli|suomen kielen]] itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.
'''Eteläkarjalaa''' puhutaan [[Porajärvi|Porajärven]], [[Repola]]n, [[Rukajärvi|Rukajärven]] ja [[Paatene]]en pitäjissä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]]. Ennen sotia sitä puhuttiin myös [[Suomi|Suomen]] puolella Raja-Karjalassa [[Salmi]]ssa, [[Suojärvi|Suojärvellä]], [[Suistamo]]lla ja [[Korpiselkä|Korpiselässä]], ja tiettävästi Suomessa yhä elää joitakin noilta alueilta lähteneitä eteläkarjalan murretta puhuvia evakoita.
 
===Eteläkarjala===
Eteläkarjalaa ei tule sekoittaa [[Suomi|Suomen]] [[Etelä-Karjala]]n maakuntaan, jossa kielitieteellisen käsityksen mukaan puhutaan [[suomen kieli|suomen kielen]] [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]].
Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa (Pohjois-Aunuksessa) sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille [[1600-luku|1600-luvulla]]. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen [[1650]] mennessä muutti pois 25&nbsp;000 henkeä. [[Raja-Karjala]]n eli Laatokan pohjoispuolisen [[luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15&nbsp;000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.
 
'''Eteläkarjalaa''' puhutaan nykyisin [[Porajärvi|Porajärven]], [[Repola]]n, [[Rukajärvi|Rukajärven]] ja [[Paatene]]en pitäjissä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] sekä [[Tver]]in ja [[Tihvinä]]n seuduilla Sisä-Venäjällä. Valdain alueelta eteläkarjalan murre on kadonnut. Ennen sotiatoista maailmansotaa sitä puhuttiin myös [[Suomi|Suomen]] puolella Raja-Karjalassa [[SalmiIlomantsi]]ssa, [[Suojärvi|Suojärvellä]], [[Suistamo]]lla ja, [[Korpiselkä|Korpiselässä]], ja tiettävästi Suomessa yhä elää joitakin noilta alueilta lähteneitä eteläkarjalan murretta puhuvia evakoita[[Impilahti|Impilahdessa]].
==Saarekekarjala==
Nykyään '''saarekarkalaisena murteena''' tunnettua murretta puhuttiin Käkisalmen läänissä ennen vuosien 1656-58 karjalaisten joukkopakoa. Käytännössä kaikki alueen karjalaiset pakenivat nykyisille asuinsijoilleen [[Tverin]] kaupungin lähialueille, sijoilleen jääneet sulautuivat valtaväestöön.
 
Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23&nbsp;000. Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000. Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2&nbsp;000.
Saarekekarjala on jakautunut kolmeen alamurteeseen:
 
Eteläkarjalaa ei tulepidä sekoittaa [[Suomi|Suomen]] [[Etelä-Karjala]]n maakuntaan, jossaeikä kielitieteellisensiellä käsityksenpuhuttaviin mukaan puhutaan [[suomen kieli|suomenkaakkoismurteisiin. kielen]] [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]].
===Tverinkarjala===
 
Suuri enemmistö puhuu '''tverinkarjalaa''', [[Tverin alue]]ella, [[Moskova]]n luoteispuolella niinkutsutussa [[Tverin Karjalas]]sa, pääasiassa kahdessa suuremmassa keskittymässä: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella, jossa ennen sotia asui peräti 100 000 karjalaista, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella, joissa karjalaisia asui noin 30 000. Viidessä pienemmässä keskittymässä (Dorža, Maksuatiha, Ruameška, Tolmatšu ja Vesjegonsk eli ''Vessin Karjala'') on erotettavissa omat paikalliset murteensa.
==Linkit==
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vienan Karjalasta]
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Tverinkarjalaiset.rm Video Tverin karjalaisista]
 
===Tihvinän karjala===
[[Tihvinä]]ssä '''tihvinän karjalan''' puhujia on noin 20 000.
 
===Valdain karjala===
[[Valdain aluee]]lla puhuttiin muinoin omaa murretta, jonka yhtään puhujaa ei ole enää jäljellä.
 
{{Uralilaiset kielet}}
 
[[Luokka:Itämerensuomalaiset kielet]]
[[Luokka:Karjala]]
[[Luokka:Karjalan tasavalta]]
[[Luokka:SuomiVenäjän kielet]]
[[Luokka:VenäjäSuomen kielet]]
 
 
[[se: Aitosašgárjilgiella]]