Ero sivun ”Varsinaiskarjala” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SM (keskustelu | muokkaukset) p kappalejakoa selkeytetty |
pistetty kokonaan uusiksi |
||
Rivi 1:
{{Kieli |
| nimi = Varsinaiskarjala
| muu =
| oma =
| eng =
| fra =
| alue = [[Karjalan tasavalta|Karjala]], [[
| vir = ei virallista asemaa
| määrä =
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[uralilaiset kielet]]
| ryhmä = [[suomalais-ugrilaiset kielet]]<br>[[suomalais-permiläiset kielet]]<br>[[suomalais-volgalaiset kielet]]<br>[[suomalais-saamelaiset kielet]]<br>[[itämerensuomalaiset kielet]]
| abc = [[latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto =
| iso1 =
| iso2 = fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet)
| sil =
}}
'''Varsinaiskarjala''' on
==Murteet==
Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimitystä pohjoiskarjala pyritään usein välttämään, koska se aiheuttaa turhaa sekaannusta Suomen [[Pohjois-Karjala]]n kanssa. Päämurteet jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:
* vienankarjala (pohjoiskarjala)
** Oulangan murre
Pohjois- eli '''vienankarjalaa''' puhutaan Vienan Karjalassa Kalevalan (Uhtuan) piirissä, [[Louhi|Louhen]], [[Kiestinki|Kiestingin]] ja [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi [[suomen kieli|suomen kielen]] itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa. ▼
** Kiestingin murre
** Kieretin murre
** Vitsataipaleen murre
** Pistojärven murre
** Uhtuan murre
** Vuokkiniemen murre
** Suomussalmen murre
** Kontokin murre
** Jyskyjärven murre
** Paanajärven murre
** Usmanan murre
* eteläkarjala
** Rukajärven murre
** Tunkuan murre
** Repolan murre
** Paateneen murre
** Porajärven murre
** Mäntyselän murre
** Ilomantsin murre
** Korpiselän murre
** Suojärven murre
** Suistamon murre
** Impilahden murre
** Tihvinän murre, tihvinänkarjala
** Valdain murre, valdainkarjala
** Tverin murre, tverinkarjala
*** Doržan murre
*** Maksuatihan murre
*** Ruameškan murre
*** Tolmattšun murre
*** Vesjegonskin murre
Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään toisinaan yhteisnimistystä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vienan Karjalasta]▼
==
▲
'''Eteläkarjalaa''' puhutaan [[Porajärvi|Porajärven]], [[Repola]]n, [[Rukajärvi|Rukajärven]] ja [[Paatene]]en pitäjissä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]]. Ennen sotia sitä puhuttiin myös [[Suomi|Suomen]] puolella Raja-Karjalassa [[Salmi]]ssa, [[Suojärvi|Suojärvellä]], [[Suistamo]]lla ja [[Korpiselkä|Korpiselässä]], ja tiettävästi Suomessa yhä elää joitakin noilta alueilta lähteneitä eteläkarjalan murretta puhuvia evakoita.▼
===Eteläkarjala===
Eteläkarjalaa ei tule sekoittaa [[Suomi|Suomen]] [[Etelä-Karjala]]n maakuntaan, jossa kielitieteellisen käsityksen mukaan puhutaan [[suomen kieli|suomen kielen]] [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]].▼
Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa (Pohjois-Aunuksessa) sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille [[1600-luku|1600-luvulla]]. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen [[1650]] mennessä muutti pois 25 000 henkeä. [[Raja-Karjala]]n eli Laatokan pohjoispuolisen [[luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.
▲
Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000. Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000. Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.
▲Eteläkarjalaa ei
==Linkit==
▲* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Viena.rm Video Vienan Karjalasta]
* [http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/Vainola/Tverinkarjalaiset.rm Video Tverin karjalaisista]
{{Uralilaiset kielet}}
[[Luokka:Karjala]]
[[Luokka:Karjalan tasavalta]]
[[Luokka:
[[Luokka:
[[se: Aitosašgárjilgiella]]
|