Ero sivun ”Heinäveden reitti” versioiden välillä

Usein Heinäveden reitti yhdistetään matkustajalaiva- ja huviveneliikenteeseen ja unohohdetaan, että kanavalla on ollut merkittävä rooli tukinuitossa ja rahtiliikenteessä. Monena vuonna, kuten 1916, Pilpan ja Karvion kanavista sulutettiin ⅔ kaikista Suomen kanavissa kuljetetuista tukkilautoista. Puulla oli merkittävin osuus rahtiliikenteestä (sitä kuljetettiin [[1920-luku|1920-luvulla]] 350 000 tonnia), mutta reitillä kuljettettiin myös esimerkiksi [[Outokumpu (yritys)|Outokummun]] [[kupari]]kiisua (15 000 tonnia). [[1938]] kanavilla puunuitto oli erityisen vilkasta, jolloin tukkeja uitettiin miljoona kuutiota. Kanavissa oli siihen aikaan runsaasti muutakin liikennettä, joten kanavia voinee sanoa sinä aikana erittäin ruuhkaisiksi, sillä puiden uitto sinä vuonna vaati yli 6000 sulutusta eli 40-50 sulutusta [[vuorokausi|vuorokaudessa]]. [[Tukinuitto]] kuitenkin hiipui [[1970-luku|1970]]-luvun lopulla kapeaksi ja kalliiksi käyneellä väylällä. Varistaipaleen kanavassa vuonna 2004 pidetyssä "Naiset nipunlaskussa"-tapahtumissa näytettiin kuitenkin, että vielä tukkeja voisi Heinäveden reitillä uittaa, jos tarve olisi. Tapahtuma keräsi yleisömenestyksen, noin 2000 katsojaa.