Ero sivun ”Wilhelmi Malmivaara” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p ajatusviivat ym. merkit AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Rovasti '''Wilhelm "Wilhelmi" Malmivaara''' (vuoteen 1900 '''Malmberg''', [[13. helmikuuta]] [[1854]], [[Lapua]] – [[12. tammikuuta]] [[1922]], Lapua) oli [[körttiläisyys|körttiläisyyden]] johtohahmoja 1900-luvun alussa sekä [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] ja [[Kokoomus|Kokoomuksen]] kansanedustaja vuosina 1907&ndash,;1914 ja 1917–1919 (Kokoomus 1918–1919). Pappissäädyn jäsen vuosien 1897, 1899, 1900 ja 1904–05 säätyvaltiopäivillä ja [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsen 1898, 1908, 1913 ja 1918.
 
Malmivaara oli herännäisjohtaja [[Niilo Kustaa Malmberg]]in poika. Hän toimi yhdessä [[Mauno Rosendal]]in ja [[Juho Malkamäki|Juho Malkamäen]] kanssa heränneiden johtohahmona ja Lapuan kirkkoherrana (1900–22). Sitä ennen [[Kiuruvesi|Kiuruveden]] pitäjänapulaisena (1879–92) ja [[Paavola]]n kirkkoherrana (1892–1900). Hänen ja Juho Malkamäen työn tuloksena herätyksiä oli monilla [[Etelä-Pohjanmaa]]n paikkakunnilla ja herätysliike sai sysäyksen uuteen nousukauteen.
Malmivaara oli myös virsirunoilija. Hän runoili mm. suomalaisen [[virsikirja]]n virren numero 631, ''Oi Herra, jos mä matkamies maan''. Vuonna [[1893]] hän uudisti herännyttä kansaa yhdistävän veisuukirjan [[Siionin Virret]], ja [[Achrenius|Achreniuksen]] ''Hengelliset laulut'' ovat hänen kielellisesti korjaamansa. Vuonna 1888 Malmivaara perusti ''Hengellisen Kuukauslehden''.
 
Malmivaara omaksui ehdottoman raittiuden kannan ja kotiutti sen herännäisyyteen. Vuonna 1914 aloitti Lapuan Karhumäellä toimintansa ensimmäinen heränneiden kansanopisto.
Malmivaara oli myös virsirunoilija. Vuonna [[1893]] hän uudisti herännyttä kansaa yhdistävän veisuukirjan [[Siionin Virret]].
 
Malmivaara oli isänsä veroinen saarnamies ja isällinen ja koskettava seurapuhuja. Hänen saarnojaan julkaistiin postuumisti kokoelmassa ''Viestejä vaivatuille'' (2 osaa, 1927-33), joka on suomalaisen saarnakirjallisuuden parhaita tuotteita.
Hengellisen toiminnan ohella Malmivaara vaikutti myös valtiopäivämiehenä ja sittemmin kansanedustajana.
 
Hänen poikansa on [[Väinö Malmivaara]].
 
==Teoksia==
== Aiheesta muualla ==
* Kaita tie Joonaan kirjan valossa (1900)
* Puolivuosisataa heränneiden keskuudessa (1914)
* Elämän ääni (1954)
 
==Kirjallisuutta==
* A. Oravala: Wilhelmi Malmivaara, Elämä ja elämäntyö (1929, 2. painos 1930)
* O. Tiililä: Suomalainen kristillisyys Wilhelmi Malmivaaran edustamana (1944)
* J. Sinnemäen ja V. Kuoppalan artikkelit (Kytösavut I ja II, 1945 ja 1946)
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${APPL}=kematrikkeli&${BASE}=kematrikkeli&${THWIDS}=10.51/28746&${tripshow}=html=ma5000+format=ma5000&${THWURLSAVE}=51/28746&${maxhits}=5000 Malmivaara Eduskunnan kansanedustajamatrikkelissa]