|
#redirect [[Kongressi-Puola]]
'''Puolan kuningaskunta (Królestwo Polskie)''', jota kutsuttiin myös [[Wienin kongressi]]in liittyvän syntymissyynsä vuoksi myös kongressi-Pokaksi (puolaksi ''Kongresowka''), oli [[Puolan suurherttuakunta]]-nimisen [[1807]] Ranskan myötävaikutuksella perustetun ja [[1812]] Ranskan Venäjän sotaan Ranskan puolella osallistuneen [[Puolan suurherttuakunta|Puolan suurherttuakunnan]] pohjalta tätä alueellisesti hieman pienempänä perustettu autonominen Venäjän keisarille kuuluva [[Wienin kongressi]]n toukokuussa [[1815]] perustama valtio.
Sillä oli Suomen vuoden [[1809]] Suomen suuriruhtinaskuntaa laajempi autonomia, koska sillä oli mm. itsenäinen sotalaitos, joka kulutti 1/3-2/5 valtionmenoista. Se oli palkattu armeija, jolla oli 30 000 sotilasta. Armeijan lippuna oli Puolan lippu, univormut puolalaiset sekä komentokielenä puola. Kongressi-Puolan virallinen nimi oli Puolan kuningaskunta.
Puolan kuningaskunta ajautui ristiriitoihin Venäjän kanssa [[1820]], kun Puolan valtiopäivälaitos, [[sejm]], kieltäytyi hyväksymästä hallitsijansa Venäjän keisari [[Aleksanteri I]]:n esittämiä lakeja. Aleksanteri I vastasi tähä olemalla kutsumatta koolle sejm:iä ennen kuin [[1825]].
Puolalaisten Venäjän vastainen oppositio ryhmittyi vapaamuurariliikkeeseen, jonka Aleksanteri I kielsi koko Venäjän keisarikunnan ja siihen kuuluvilla alueilla [[1821]]. Tämän jälkeen [[majuri]] [[Walerian Lukasinski]] perusti Kansallisen vapaamuurarius-liikkeen (Wolnomularstwo Narodowe), jonka tarkoituksena oli itsenäistää Puolan kuningaskunta Venäjän keisarikunnasta täysin. Liike paljastui ja Lukasinski vangittiin. Wolnomularstwo Narodowen työtä jatkoi uusi oppositioliike, [[eversti]] [[Seweryn Krzyzanowski]]n johtama isänmaallinen seura (Towarzystwo Patriotycze). Tämänkin seuran jäsenet vangittiin. Koska Puolan oppositio oli ollut yhteydessä [[dekabristit|dekabristeihin]] Aleksanteri I:n poika, [[Nikolai I]] suhtautui myös Puolaan skeptisesti.
[[1827]] määräsi [[Nikolai I]] Towarzystwo Patriotyczen jäsenet vangittaviksi, mihin sejm ei suostunut. Nikolai I julisti puolalaisen tuomioistuimen päätöksen mitättömäksi ja karkotti vangitut salaliittolaiset kahleissa kuljetettaviksi Siperiaan.
[[1829]] uusi kolmas salaseura suunnitteli [[Nikolai I]]:n Puolassa Puolan kuninkaaksi tapahtuvien kruunajaisten yhteyteen hänen murhaamistaan.
Puolalaisten upseereiden suunnitellessa attentaatteja ja itsenäisyystaistelua Venäjää vastaan, Suomessa oltiin lojaaleja. Suomalainen kapteeeni [[Johan Reinhold Munck]] oli valvonut viiden dekabristijohtajan teloituksen [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksessa]].
Vuoden [[1830]] Ranskasta ja [[Yhdistyneet Alakomaat|Yhdistyneistä Alankomaista]] alkunsa saaneet liikehdinnät, jotka johtivat Ranskassa [[Bourbon]]-sukuisen kuninkaan Kaarle X pakenemiseen ulkomaille ja Orleansin herttuan [[Ludvig Filip]]in valitsemiseen Ranskan kuninkaaksi. Belgiassa radikalisoituminen johti kapinaan Hollannin kuningashuonetta vastaan ja Belgian itsenäistymiseen.
Venäjä pelkäsi radikalismia, koska se horjutti Wienin kongressin 1815 aikaansaamaa haurasta tasapainoa ja valmistautui vanhan vallan palauttamisen tukemiseen asevoimin Wienin kongressin laillisuusperiaatteen mukaisesti. Puolalaiset upseerit pelkäsivät joutuvansa taistelemaan vuoden [[1807]]-[[1813]] liittolaisiaan ranskalaisia vastaan Venäjän puolesta ja tekivät kapinan.
::''pääartikkeli [[Puolan kapina 1830]]
==Katso myös==
*[[Varsovan suurherttuakunta]]
[[luokka:Puolan historia]]
[[Luokka:Euroopan entiset valtiot]]
[[bg:Полско царство]]
[[de:Kongresspolen]]
[[en:Congress Poland]]
[[eo:Kongresa Pollando]]
[[fr:Royaume du Congrès]]
[[it:Regno del Congresso]]
[[nl:Congres-Polen]]
[[ja:ポーランド立憲王国]]
[[no:Kongress-Polen]]
[[pl:Królestwo Kongresowe]]
[[ro:Polonia Congresului]]
[[ru:Царство Польское]]
[[sr:Конгресна Пољска]]
[[sv:Kongresspolen]]
| 