Ero sivun ”Horn (suku)” versioiden välillä

134 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin [[ritarihuone]]eseen rekisteröidyt nimet ovat seuraavaat:
 
1.* [[Horn af Åminne]], ns. [[Joensuun kartano|Joensuun]] sukuhaara. Sammunut.
2.* [[Horn af Kanckas]], ns. Kankaisten sukuhaara. Sammunut.
::3.* [[Horn af Björneborg]], Horn af Kanckaksen kreivillinen sukuhaara, Porin kreivit. Sammunut.
::4.* [[Horn af Marienborg]], Horn af Kanckaksen vapaaherrallinen sukuhaara, [[Liivinmaa]]n [[Alūksne]]n (ruots. Marienborg) vapaaherrat. Sammunut.
::5.* [[Horn af Ekebyholm]], Horn af Kanckaksen eräs vapaaherrallinen, myöhemmin kreivillinen sukuhaara. Sammunut.
 
2. [[Horn af Kanckas]], ns. Kankaisten sukuhaara. Sammunut.
 
Yllä mainittujen sukujen lisäksiLisäksi on muita Horn nimellä tunnettuja vierasperäisiä aatelissukuja.
::3. [[Horn af Björneborg]], Horn af Kanckaksen kreivillinen sukuhaara, Porin kreivit. Sammunut.
 
6.* [[Horn af Rantzien]], vaikutti Suomessa jo keskiajalla ja on sukua yllä mainituille Horneille avioliittojen kautta. Suvun jäseniä elää Ruotsissa.
::4. [[Horn af Marienborg]], Horn af Kanckaksen vapaaherrallinen sukuhaara, [[Liivinmaa]]n [[Alūksne]]n (ruots. Marienborg) vapaaherrat. Sammunut.
7.* [[von Horn]], Pommerilainen aatelissuku, joka tuli Ruotsiin 1600-luvulla.
 
::5. [[Horn af Ekebyholm]], Horn af Kanckaksen eräs vapaaherrallinen, myöhemmin kreivillinen sukuhaara. Sammunut.
 
 
Yllä mainittujen sukujen lisäksi on muita Horn nimellä tunnettuja vierasperäisiä aatelissukuja.
 
6. [[Horn af Rantzien]], vaikutti Suomessa jo keskiajalla ja on sukua yllä mainituille Horneille avioliittojen kautta. Suvun jäseniä elää Ruotsissa.
 
7. [[von Horn]], Pommerilainen aatelissuku, joka tuli Ruotsiin 1600-luvulla.
 
 
Lisäksi Suomessa elää Horn-nimeä kantavia henkilöitä, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin sukuihin eivätkä ole aatelisia.
 
Lisäksi Suomessa elää Horn-nimeä kantavia henkilöitä, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin sukuihin eivätkä ole aatelisia.
 
== Suomalaisten Horn-sukujen kantaisä ==
Olof Matssonin vaimo on oletettavasti Katarina Gudmursdotter. Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.
 
:1.* ''Jöns Olofsson'' (1420 - 14361420–1436), asemies, joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies [[Gödik Fincke]], joka säilytti henkensä sopimalla suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.
:2.* ''Mathias Olaus'' (1438 - 14481438–1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
 
:3.* ''Petrus Olaus'' (1447 – 14481447–1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon kirkkopitäjää.
:2. ''Mathias Olaus'' (1438 - 1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
:4.* ''Jakob Olofsson'' (1439 - 14481439–1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Tuve Månssson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa.
 
:5.* ''Henrik Olofsson'' (1407 - 14481407–1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas Eerik Pommerilaiselta verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn|Klas Lydekesson Djäknin]] tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta, sekä vaikutsvaltaa.
:3. ''Petrus Olaus'' (1447 – 1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon kirkkopitäjää.
 
:4. ''Jakob Olofsson'' (1439 - 1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Tuve Månssson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa.
 
:5. ''Henrik Olofsson'' (1407 - 1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas Eerik Pommerilaiselta verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn|Klas Lydekesson Djäknin]] tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta, sekä vaikutsvaltaa.
 
== Klas Henrikssonin (Horn) jälkeläiset ==
 
Hornien laaja suku polveutuu edellä mainitun Henrik Olofssonin pojasta, Klas Henrikssonista (~1440noin - 15201440–1520), [[laamanni]] ja [[valtaneuvos]], joka oli kaksi kertaa naimisissa. Hänen ensimmäisestä avioliitostaan laamanni [[Kristiern Frillen]] etunimeltä tuntemattoman tyttären kanssa syntyivät:
:1.* ''Krister Klasson'' (k. 1520), josta sai alkunsa Hornien [[Joensuun kartano|Joensuun]] sukuhaara, [[Horn af Åminne]].
 
:2.* ''Birgitta Klasson'', joka meni naimisiin [[Hevonpää]]n herran, asemies Peder Nilssonin ([[Jägerhorn af Spurila]]) kanssa (mainitaan 1500).
:1. ''Krister Klasson'' (k 1520), josta sai alkunsa Hornien [[Joensuun kartano|Joensuun]] sukuhaara, [[Horn af Åminne]].
:3.* ''Margareta Klasson'', joka meni naimisiin tuomari Jöns Andersson [[Garp]]in (1484 - 1510) kanssa.
 
:2. ''Birgitta Klasson'', joka meni naimisiin [[Hevonpää]]n herran, asemies Peder Nilssonin ([[Jägerhorn af Spurila]]) kanssa (mainitaan 1500).
 
:3. ''Margareta Klasson'', joka meni naimisiin tuomari Jöns Andersson [[Garp]]in (1484 - 1510) kanssa.
 
Klas Henrikssonin toisesta avioliitosta Kristina Jakobsdotterin(?) kanssa syntyi:
:4. ''*Henrik Klasson'' (1512 - 15951512–1595), josta sai alkunsa Hornien Kankaisten sukuhaara, [[Horn af Kanckas]].
 
:4. ''Henrik Klasson'' (1512 - 1595), josta sai alkunsa Hornien Kankaisten sukuhaara, [[Horn af Kanckas]].
 
== Lähteet ==
 
*Kansallisbiografia, Seppo Suvanto ja Anneli Mäkelä-Alitalo
*Eric Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel, 1970
*Kaarlo Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoria, Historiallinen Arkisto 27:3, 1918
 
 
[[Luokka:Suomen historia]]
[[Luokka:Suomen aateli|Horn]]
[[Luokka:Suvut|Horn]]
[[Luokka:Suomalaiset suvut|Horn]]