Ero sivun ”Maksutase” versioiden välillä

342 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''1. YLEISTÄ'''
'''Maksutaseeseen''' kirjataan talouden ulkomaiset tulot ja menot sekä velat. Maksutase jakautuu seuraaviin osataseisiin:
* '''Kauppatase''' on tavaroiden viennistä saatuja tuloja ja tavaroiden tuonnista aiheutuneita menoja
* '''Palvelutase''' on palveluiden viennistä saatuja tuloja ja puolestaan palvelusten tuonnista koituneet menot
* '''Pääomakorvausten ja tulonsiirtojen tase''' on muun muassa ulkomaisista veloista maksetut [[Korko|korot]] ja vastaavasti ulkomaisista saatavista saadut korkotulot
 
Kansantalouden tilinpitojärjestelmään kuuluva maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa. Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta. Maksutase on läheisesti yhteydessä kansantalouden ulkomaista varallisuutta koskeviin tilastoihin.
'''Vaihtotase''' on kaikkien kolmen edellisen taseen yhdistelmä, joka sisältää kaikki ulkomaiset tulot ja menot vuoden aikana, kuvaa talouden ulkoista tasapainoa. Jos menoja on enemmän kuin tuloja, vaihtotase on alijäämäinen (eli passiivinen), vastakkaisessa tapauksessa vaihtotase taas on ylijäämäinen (eli aktiivinen).
 
Vaihtotase kuvaa juoksevien ulkomaisten taloustoimien kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen vaikutusta kansantuloon ja kansantalouden säästämisen
Vaihtotaseen ollessa alijäämäinen, vaje katetaan pääoman tuonnilla ulkomaisina luottoina ja sijoituksina. Osa vaihtotaseen alijäämästä voidaan rahoittaa [[valuutta]]varannosta, jos ilmenee haluttomuutta ottaa lisää ulkomaista velkaa. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, valtio on [[pääoma]]n viejä. Tällöin voidaan lyhentää ulkomaista nettovelkaa. Vaihtotaseen ylijäämällä voidaan kasvattaa myös valuuttavarantoa, jos koko ylijäämää ei haluta käyttää ulkomaisen velan lyhentämiseen.
ja investointien väliseen tasapainoon.
 
Pääomatase sisältää vain pääomansiirtoja. Erän merkitys Suomessa on yleensä vähäinen.
'''Pääomataseeseen''' merkitään maan ulkomaiset pääomaliikkeet.
 
Rahoitustase kuvaa vaihtotaseen alijäämän rahoitusta ulkomailta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille. Rahoitustase koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista.
Kun vaihtotase ja pääomatase yhdistetään, saadaan maksutase, joka on aina kirjanpidollisesti tasapainossa, koska maksutaseen viimeisenä eränä on valuuttavarannon muutos.
 
'''2. TILASTON TUOTTAMISVASTUU'''
 
Maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevat tilastot laaditaan Suomen Pankin tilastoyksikössä.
Perustiedot kerätään yhteistyössä Tullihallituksen ja Tilastokeskuksen kanssa.
 
Tullihallitus kerää tiedot tavaroiden ulkomaankaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää puolestaan tiedot palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Suomen Pankki kerää tiedot rahoitustaseen, pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden tilastointia varten. Suomen Pankki vastaa valmiiden tilastotietojen lähettämisestä kansainvälisiin järjestöihin.
 
Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (5. painos vuodelta 1993) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat Eu-roopan Keskuspankki (rahoitustase), Eurostat (vaihtotase) ja OECD (suorat sijoitukset).
 
==Aiheesta muualla==
 
*[http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/index.htm Suomen Pankki: Maksutase ja ulkomainen varallisuus]
 
{{Tynkä/Taloustiede}}
 
[[Luokka:Makrotaloustiede]]
9

muokkausta