Ero sivun ”Tiedejulkaisu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: pt:Revista científica |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Tiedejulkaisu''' tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää [[lehti|lehteä]], jonka tehtävänä on edistää [[tiede|tieteellistä]] tutkimusta uusia tutkimustuloksia julkaisemalla. Lehti ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, vaan kyseisen alan ammattilaisille. Suurin osa tiedejulkaisuista on pitkälle erikoistuneita ja käsittelevät vain oman alansa tutkimustuloksia. Julkaistuja artikkeleita pidetään pysyvinä tieteellisinä dokumentteina, ja niihin viitataan toisten julkaisujen lisäksi mm. päätöksenteossa.
Varsinaisten akateemisten tiedelehtien lisäksi on myös [[tieteen popularisointi|popularisoituja]] tiedelehtiä, jotka on tarkoitettu myös muille kuin tieteentekijöille. Näiden lehtien artikkelit pohjautuvat usein juuri varsinaisten akateemisten julkaisujen artikkeleihin.
== Yleispiirteitä ==
Tieteellisten julkaisujen historian voidaan katsoa alkavan vuodesta [[1665]] jolloin ranskalainen ''Journal des Sçavans'' ja englantilainen ''Philosophical Transactions of the Royal Society'' aloittivat ilmestymisensä. Vähitellen tutkimustulosten julkaiseminen lyhyinä artikkeleina havaittiin käytännöllisemmäksi kuin laajojen teosten kirjoittaminen ja nykyisin eri alojen julkaisusarjoja ilmestyy useita tuhansia. Ulkoasultaan tiedejulkaisut vaihtelevat hyvinkin [[aikakauslehti]]mäisestä, viikoittain ilmestyvästä sarjasta kuukauden tai parin välein ilmestyviin monisatasivuisiin järkäleisiin. Jälkimmäisten tarkoitus on toimia ensisijassa tieteellisen tiedon arkistona, eikä niitä ole tarkoitettu läpiluettaviksi tavanomaisen lehden tapaan.
Useimmat tiedelehdet julkaisevat vain jonkin kapean erikoisalan artikkeleja, mutta erityisesti vanhemmat lehdet, kuten vuonna 1869 perustettu [[Nature]], julkaisevat tutkimuksia hyvinkin monilta eri aloilta. Laaja-alaisuuden hintana on tavallisesti julkaisukynnyksen nousu ja moniin poikkitieteellisempiin lehtiin saattaakin olla hyvin vaikea saada artikkelia julkaistuksi. Lisäksi jotkin lehdet, kuten [[Nature]], [[Science]], [[PNAS]] ja [[Physical Review Letters]] hyväksyvät julkaistavaksi ainostaan artikkeleja, joissa esitettävä tutkimus on alallaan käänteentekevää tai muutoin poikkeuksellisen huomattavaa ja hylkäävät siksi täysin julkaisukelpoisiakin artikkeleja.
Typillinen piirre tieteelliselle julkaisusarjalle on, että julkaistavaksi tarjotut artikkelit tarkastetaan nk. [[vertaisarviointi|vertaisarvioinnissa]]. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimituksen tarkistuksen lisäksi artikkelin tarkistaa yksi tai useampi kyseisen erikoisalan asiantuntija tutkimusmetodien asianmukaisuuden ja merkittävyyden arvioimiseksi. Menetelmä on hidas ja korjausten sekä parannusten tekemisen vuoksi artikkelin alkuperäisestä tarjoamisesta saattaa helposti kulua useita kuukausia ennen kuin se lopulta ilmestyy. Tämän vuoksi artikkeleissa on tavallisesti erillinen maininta siitä, koska sitä on tarjottu julkaistavaksi ja koska se on hyväksytty.
== Artikkelit ==
Artikkelit kirjoitetaan tieteellisen metodin mukaisesti; niiden täytyy sisältää niin paljon tietoa ja niin yksityiskohtaiset kuvaukset käytetyistä tutkimusmenetelmistä, että riippumaton tutkija voi halutessaan toistaa tutkimuksen. Nykyään artikkelin rakenteena on lähes poikkeuksetta nk. [[IMRAD]]-rakenne. Tällaisen artikkelin alussa on otsikko, luettelo kirjoittajista (ja heidän edustamistaan tutkimuslaitoksista) sekä artikkelin [[tiivistelmä]] eli abstrakti. Tämän jälkeen artikkeli käy läpi järjestyksessä johdannon (''Introduction''), käytetyt menetelmät (''Methods''), saadut tulokset (''Results'') ja lopuksi kirjoittajat pohtivat tulostensa merkitystä (''Discussion''). Artikkelit päättyvät lähdeluetteloon.
Artikkelien luonne voi vaihdella ja lehdissä on tavallisesti omat osastonsa erityyppisille artikkeleille. Varsinaiset artikkelit, jotka kuvaavat tutkimuksen tuloksineen, ovat lehtien pääasiallista sisältöä, mutta lisäksi on muitakin:
*'''Letter''' on lyhyt, usein korkeintaan nelisivuinen raportti, jossa tutkijaryhmä kuvaa jonkin huomattavan edistysaskeleen tai merkittävän löydön. Letterit katsotaan kiireellisiksi ja ne julkaistaan yleensä varsin nopeasti.
*'''Reseach notes''' on lyhyt artikkeli, jossa tutkijat kuvaavat lyhyesti jonkin mielenkiintoisen ilmiön, joka usein liittyy aikaisempaan julkaisuun. Ne eivät ole yhtä kiireellisiä kuin letterit.
*'''Supplements''' ovat usein kymmenien tai satojen sivujen pituisia taulukoita, jotka kuvaavat artikkelin perusteena olevat mittaustulokset. Nykyään supplementit julkaistaan lähes aina sähköisessä muodossa ja niitä painetaan paperille enää harvoin.
*'''Review''' on laaja, tavallisesti useiden kymmenien sivujen mittainen artikkeli, jossa joku arvostettu tutkija tekee tavallisesti tiedelehden toimituksen pyynnöstä yhteenvedon tutkimusalan tuloksista. Review-artikkelit eivät esittele uutta tietoa vaan tarjoavat tehokkaan tietopaketin, jonka perusteella on mahdollista saada kuva koko alasta ja sen kehityksestä.
Näiden lisäksi monissa etenkin aikakauslehtimäisemmissä julkaisuissa voi olla vaikkapa kirja-arvosteluja ja jopa osasto lukijoiden mielipidekirjoituksille (''Letters to the Editor''). Jälkimmäistä ei pidä sekoittaa letter-artikkeleihin. Nämä palstat eivät ole vertaisarvioituja eikä niitä pidetä tieteellisinä artikkeleina.
==Tunnettuja tiedejulkaisuja==
*[[Nature]] ([http://www.nature.com/nature/ Kotisivut])
*[[Science]] ([http://www.sciencemag.org/ Kotisivut])
*[[American Journal of Physics]] ([http://scitation.aip.org/ajp/ Kotisivut])
*[[British Medical Journal]] ([http://bmj.bmjjournals.com/ Kotisivut])
*[[Physical Review]] ([http://pra.aps.org/ Kotisivut])
== Aiheesta muualla ==
| |||