Ero sivun ”Vastapainevoimalaitos” versioiden välillä

'''Vastapainevoimalaitos''' (usein myös ''lämpövoimalaitos'') on sähkön[[sähkö]]n- ja [[lämpö|lämmönyhteistuotantolaitos]]. Voimalaitosta[[Voimalaitos]]ta ei optimoida maksimaaliseen sähköntuotantoon kuten [[lauhdevoimalaitos]]ta. Osa kattilaan syötetystä energiasta käytetään prosessihöyrynä tai [[kaukolämpö]]nä. Tästä johtuen laitoksen kokonaishyötysuhde saadaan jopa yli 90 %:iin. Verrattuna lauhdevoimalaitosten parhaimmillaankin alle 45 %:iin on hyötysuhde yli kaksinkertainen. Lämmön ja sähkön tarpeen suhteen vuoksi tarvitaan kuitenkin myös lauhdevoimalaitoksia. Myös lämmönsiirto laitoksen ja kulutuskohteen välillä asettaa rajaarajoittaa vastapainevoimalaitosten osuudelleosuutta energian tuotannossa.

Syöttövesipumpulla paineistettu vesi höyrystetään kattilassa ja yleensä myös tulistetaan, kattilassaeli lämmitetään höyrystymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. Höyryllä pyöritetään turbiiniavastapaine[[turbiini]]a. Höyryn annetaan paisua (paineeli sen paineen laskee)laskea tiettyyn paineeseen, jonka määrittää tarvittavan kaukolämpöveden lämpötila. Esimerkiksi, jos tarvitaan 100 asteista vettä, höyry paisutetaan noin 1 baarin paineeseen. Mitä korkeampi lämpötila sitä suurempi paine tarvitaan. Vastapainevoimalaitoksen nimi tulee tästä paineesta, jossa höyry lauhdutetaan. Kaukolämmönvaihtimessa höyry lauhdutetaan (eli se tiivistyy takaisin nesteeksi). Lämmitetty kaukolämpövesi johdetaan kulutuskohteisiin, joista se palaa uudelleen lämmitettäväksi.

Vastaava[[Teollisuus|Teollisuudessa]] käytettävät voimalaitokset ovat pitkälti vastaavanlaisia kuin kaukolämpövoimalaitoskaukolämpövoimalaitokset paitsi, että höyry lauhdutetaan teollisen prosessin lämpöä tarvitsevassa kohdassa. Usein höyryä otetaan turbiinista väliotoista, vain osa höyryvirrasta ja annetaan lopun paisua edelleen.