Ero sivun ”The Jam” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh, Replaced: Iso-Britannian → Ison-Britannian AWB
Rivi 5:
The Jam herätti henkiin 1960-luvun puolivälin brittiläisen [[mod]]tyylin, joka nousi nyt uudestaan katu-uskottavan nuorisomuodin ilmiöksi [[punk]]tyylin rinnalle. Myös The Jamin musiikissa oli selviä vaikutteita [[The Small Faces]]in ja [[The Who]]n kaltaisilta modien suosikkiyhteiltä. Modien musiikkiin viittasivat myös [[soul (musiikki)|soul]]- ja [[ska]]vaikutteet. Merkittävä The Jamin esikuva oli myös [[The Kinks]], jolta Paul Weller omaksui tavan säveltää brittiläistä arkitodellisuutta kuvaavia lauluja. Voimakkaista 1960-lukuvaikutteistaan huolimatta The Jam kuitenkin edusti myös oman aikakautensa rocktyyliä kovanaamaisen imagonsa sekä vasemmistolaisesti kantaaottavien, usein synkkien ja väkivaltaisten laulujensa johdosta. Yhtyeen debyyttilevy ilmestyi "punkin kapinavuonna" [[1977]].
 
The Jamin levyistä varsinkin ''All Mod Cons'' ([[1978]]) ja ''Setting Sons'' ([[1979]]) saavuttivat sekä rockyleisön että arvostelijoiden suosion. Vuonna [[1980]] ilmestyneellä ''Sound Affects'' -levyllä oli mukana selviä [[dub]]- ja [[psykedeelinen rock|psykedelia]]vaikutteita. Yhtyeen suuri hitti "Going Underground" nousi kolmeksi viikoksi IsoIson-Britannian singlelistan ykkössijalle keväällä 1980. Muita yhtyeen tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Down in the Tube Station at Midnight" ja "'A' Bomb in Wardour Street" (molemmat albumilta ''All Mod Cons'') sekä "Town Called Malice" (albumilta ''The Gift'').
 
The Jam lopetti toimintansa yllättäen jo vuonna [[1982]], eikä comeback-kiertuetta olla nähty. Paul Weller on julkaissut harvakseltaan soololevyjä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Jam