Versio 27. kesäkuuta 2007 kello 07.57 muokkaa Tagbesatzung (keskustelu \| muokkaukset) 93 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 9. elokuuta 2007 kello 00.55 muokkaa kumoa Riisipuuro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 207 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Osmo Jussila''' (s. [[1938]] [[Haukipudas\|Haukiputaalla]]) on arvostettu suomalainen ja kansainvälisestikin tunnettu [[Poliittinen historia\|poliittisen historian]] tutkija, joka on erikoistunut [[Suomi\|Suomen]] ja [[Venäjä\|Venäjän]] sekä Suomen ja [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. '''Osmo Jussila''' (s. [[1938]] [[Haukipudas\|Haukiputaalla]]) on arvostettu suomalainen ja kansainvälisestikin tunnettu [[Poliittinen historia\|poliittisen historian]] tutkija, joka on erikoistunut [[Suomi\|Suomen]] ja [[Venäjä\|Venäjän]] sekä Suomen ja [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliiton]] suhteisiin, Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan. Hänen teoksiaan ovat mm. Nationalismi ja vallankumous suomalais-venäläisissä suhteissa, Venäläinen Suomi, Terijoen hallitus, Suomen tie - Miksi siitä ei tullut kansandemokratiaa, Maakunnasta valtioksi sekä Suomen suuriruhtinaskunta. Teoksissa Venäläinen Suomi ja Terijoen hallitus professori Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. O. W. Kuusisen hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Arveluja vallankaappauksesta ns. vaaran vuosina Jussila piti arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina. Suomen poliittisen historian yleisesityksen kirjoittana hän on Jukka Nevakiven ja Seppo Hentilän ohella kolmantena. Teos on käännetty useille kielille. Suomen hallintohistoriaan Jussila on laatinut ministerivaltiosihteerin ja kenraalikuvernöörin kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila on korostanut aatteiden merkitystä historian liikkeelle panevana voimana. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomi oli maakunta, mutta kehittyi vähitellen valtioksi. Venäjän ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen autonomista asemaa hyvin eri tavoin. Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei deterministisesti myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esim. Suomen itsenäisyydestä tarkastellen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa [[Suomen suuriruhtinaskunta\|Suomen suuriruhtinaskunnasta]] [[Toinen maailmansota\|sotien]] jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Hän on toiminut [[Helsingin yliopisto]]n poliittisen historia apulaisprofessorian vuosina [[1980]]-[[1983]] ja yliopiston professorina [[1983]]-[[2001]], jolloin hän jäi eläkkeelle. ==Tutkimukset ja ura== Teoksissa Venäläinen Suomi ja Terijoen hallitus professori Jussila osoitti, että Venäjän suhtautuminen Suomeen vastasi sen suhtautumista muihin reuna-alueisiin ja naapurimaihin. O. W. Kuusisen hallituksen muodostaminen noudatti mallia, jota käytettiin, kun Neuvostoliittoon pyrittiin liittämään uusia alueita. Arveluja vallankaappauksesta ns. vaaran vuosina Jussila piti arkistolöytöjen perusteella liioiteltuina. Teoksessa "Suomen poliittinen historia 1809-1905" Jussila yhdessä Jukka Nevakiven ja Seppo Hentilän kanssa tiivistää Suomen poliittisen historian yleisesityksen. Teos on käännetty useille kielille. Suomen hallintohistoriaan Jussila on laatinut ministerivaltiosihteerin ja kenraalikuvernöörin kanslioita käsittelevän luvun. Hallintohistoriallisissa tutkimuksissaan Jussila on korostanut aatteiden merkitystä historian liikkeelle panevana voimana. Porvoon valtiopäivien aikaan Suomi oli maakunta, mutta kehittyi vähitellen valtioksi. Venäjän ja Suomen johtavat virkamiehet ja politiikan toimijat tulkitsivat Suomen autonomista asemaa hyvin eri tavoin. Jussilan mukaan historiaa on kirjoitettava menneisyydestä nykyaikaan, ei deterministisesti myöhemmän ajan kurkistusikkunasta, esim. Suomen itsenäisyydestä tarkastellen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, jotka käsittelevät aikaa [[Suomen suuriruhtinaskunta\|Suomen suuriruhtinaskunnasta]] [[Toinen maailmansota\|sotien]] jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Jussila on toiminut [[Helsingin yliopisto]]n poliittisen historia apulaisprofessorian vuosina [[1980]]-[[1983]] ja yliopiston professorina [[1983]]-[[2001]], jolloin hän jäi eläkkeelle. ==Julkaistuja teoksia== * Nationalismi ja vallankumous suomalais-venäläisissä suhteissa * Venäläinen Suomi * Terijoen hallitus * Suomen tie - Miksi siitä ei tullut kansandemokratiaa * Maakunnasta valtioksi * Suomen suuriruhtinaskunta {{tynkä/henkilö}}

Ero sivun ”Osmo Jussila” versioiden välillä