Ero sivun ”Hugo Standertskjöld” versioiden välillä

14 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
maamme => Suomen tai tarpeettomana poistettu, muuta kielenhuoltoa
p (kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: ttin → ttiin, AWB)
(maamme => Suomen tai tarpeettomana poistettu, muuta kielenhuoltoa)
Hugo Standertskjöld syntyi suomalaisperäisen [[Suomen aateli|aatelisperheen]] vesana [[Janakkala]]ssa sijaitsevaan [[Vanantaka|Vanantaan]] kartanoon. Nuorena, eli 20 vuotiaana hänestä tuli tykistöupseeri ja melko nopeasti (1866) hänen komennettiin [[Tula]]n kivääritehtääseen [[Venäjä]]lle, jossa hän vastasi tehtaan teknisestä valmistuksesta. Tämä asetehtailu oli tavallaan jo suvussa, sillä hänen setänsä [[Carl August Standertskjöld]] toimi sekä [[Izhevsk]]in että Tulan asetehtaiden päällikkönä ja vuokraajana.
 
[[Ludvig Nobeli]]n suosituksesta hän siirtyi [[1872]] Izhevskin kivääritehtaaseen, jota hän johti [[Turkin sota|venäläis-turkkilaisen sodan]] aika, jolloin kiväärien kysyntä Venäjällä oli huipussaan. Vuonna 1880 johtajana toiminut Standertskjöld vuokarasi tehtaan itselleen Venäjän valtiolta. Tehtaassa toteutettiin huomattavia tuotannon parannuksia ja investointeja. Hän jopa myi [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija|Suomen vakinaiselle armeijalle]] sen tarvitsemat kiväärit edulliseen hintaan. Sen lisäksi, että hänkin suuren henkilökohtaisen omaisuuden sai hän tällä kiväärikaupalla myös luotua hyvät suhteet maamme päätöksentekijöihin. Izhevskin kivääreillä sodittiin vielä [[Suomen sisällissota|kansalaissodassa]] sekä talvi- ja jatkosodissakin.
 
Vuonna 1884 Standertskjöld lopetti toimintansa asetehtailijana ja erosi armeijasta. Kuitenkin hän jatkoi vielä Venäjällä aseiden parissa, sillä osan kertyneestä varallisuudestaan hän oli sijoittanut Tulan ammustehtaaseen. Koska tehdas oli huonosti hoidettu, piti Standertskjöldin ottaa tehdas omavastuiseen hoitoonsa ja siten jäädä Venäjälle vielä pitkaksi aikaa. Tehtaan uudistamiseen ja tuotannon tehostamiseen tarvittavien investointien rahoittamisessa hänellä oli apunaan sekä [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]], että [[Nobel-yhtymä]]n myöntämät edulliset lainat. Kohtuullisella voitontavoittelullaan ja jyrkästi nousevista suhdanteista hyötymistä yrittämättä, hän onnistui pääsemään ase- ja ammushankinnoista päättävien suosioon, joka oli Venäjän keisarikunnassa edellytys hyvällä ja tuottavalle taloudelliselle toiminnalle.
 
Vähitellen eversti Standertskjöld kuitenkin lopettiin taloudellisen toimintansa Venäjällä ja siirsi suuren omaisuutensa Suomeen. kaupunkiasunnokseen hän rakennutti yksityispalatsin [[Pohjois-Esplanadi]] 3:een, talossa sijaitsee nykyisin maamme [[Korkein oikeus]]. Vuonna 1883 hän oli ostanut [[Hämeenlinna]]sta Karlbergin kartanon, josta hän rakensi itselleen kesäasunnon ja josta on lähtöisin nykyinen [[Aulanko]].
 
Suomeen palattuaan Standertskjöld osti [[Kaukaan tehtaat]] läheltä [[Lappeenranta]]a ja muutti sen [[selluloosa]]a tuottavaksi suuryritykseksi, joka on osa nykyistä [[UPM-konserni]]a. Lisäksi hän investoi ostamalla valtavat metsäalueet tehtaan puunsaannin varmistamiseksi. Näille metsämailleen hän yritti saada myös pienviljelijäväestöä, joille hän tarjosi edullisia asettumisehtoja.
21 742

muokkausta