Versio 31. heinäkuuta 2007 kello 12.02 (muokkaa) Dilaudid (keskustelu \| muokkaukset) p (t) ← Vanhempi muutos		Versio 31. heinäkuuta 2007 kello 12.03 (muokkaa) (kumoa) Dilaudid (keskustelu \| muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Merijää voi olla kiinni mantereessa tai ajelehtia vapaana. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys [[ilmasto]]n kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = Peter Wadhams \| Nimeke = How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? \| Osoite = http://www.arctic.noaa.gov/essay_wadhams.html \| Ajankohta = 1. tammikuuta 2003 \| Julkaisija = NOAA \| Luettu = 21. heinäkuuta 2007 \| Kieli = {{en}} }}</ref> {{ Verkkoviite \| Tekijä = Peter Wadhams \| Nimeke = How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? \| Osoite = http://www.arctic.noaa.gov/essay_wadhams.html \| Ajankohta = 1. tammikuuta 2003 \| Julkaisija = NOAA \| Luettu = 21. heinäkuuta 2007 \| Kieli = {{en}} }}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä

Merijää (muokkaa)