Ero sivun ”Oppi ja liitot” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  12 vuotta sitten
p (pois fi:)
Syyskuun 24. päivänä 1835 Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon yleiskonferenssi asetti toimituskomitean toimittamaan Käskyjen kirjasta uuden, ajantasaistetun version. Komiteaan kutsuttiin kirkon profeetta ja ilmestyksensaaja Joseph Smith, Oliver Cowdery, [[Sidney Rigdon]] sekä Frederick G. Williams. Komitea aloitti Käskyjen kirjan ilmoitusten muokkaus- ja uudistustyön. Se päätti jakaa kirjan kahteen osaan, "oppiin" ja "liittoihin". "Oppi"-osio sisälsi kuusi ''Luentoa uskosta'' (engl. Lectures of Faith), jotka oli pidetty kirkon alkuaikojen "Profeettojen koulussa". Nämä käsittelivät tärkeitä opillisia kysymyksiä, kuten Jumalan olemusta ja uskon ja tekojen suhdetta. "Liitot"-osioon otettiin 103 ilmoitusta, jotka käsittelivät kirkon rakennetta ja sen oppeja. Ilmoitukset numeroitiin. Koska numero 66 annettiin vahingossa kahteen kertaan, sisälsi lopullinen versio vain 102 lukua.
 
Komitea sai työnsä päätökseen 17. helmikuuta 1835. Se ilmaisi lopputuloksen edustavan kirkon uskoa ja periaatteita. Teos esiteltiin kirkon yleiskonferenssille 17. elokuuta 1835. Vaikka suurin osa edustajista ei tuntenut teoksen teksiätekstiä, he todistivat, että julkaisua varten kootut ilmoitukset olivat todet, koska Pyhä Henki oli asian heille ilmoittanut. Konferenssi hyväksyi teokseen kootut ilmoitukset yksimielisesti Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon opiksi ja liitoiksi sekä määräsi teoksen julkaistavaksi. Teos julkaistiin vielä samana vuonna nimellä ''Doctrine and Covenants of the Church of the Latter Day Saints: Carefully Selected from the Revelations of God'' ("Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon oppi ja liitot: valittu huolellisesti Jumalan ilmoituksista").
 
Osa kirkon jäsenistä epäili yksittäisten ilmoitusten tarkan sanamuodon luotettavuutta. Joseph Smith haastoi epäilijöitä ottamaan vaikkapa kaikkein vähäisimmän Käskyjen kirjan ilmoituksen ja sitten valitsemaan keskuudestaan kaikkein viisaimman, jonka tulisi kirjoittaa tämän vertaisen (Oppi ja liitot 67:6-7). Epäilijät valitsivat William E. McLellinin, jota pidettiin kyvykkäänä miehenä, mutta hän ei kyennyt tuottamaan kilpailevaa ilmoitusta (''History of the Church'', 1:226).
3 967

muokkausta