Ero sivun ”Wolfgang Schüssel” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p ajatusviivat ym. merkit AWB
Rivi 10:
Sisäpolitiittisesti 2000–2002 Wienissä järjestettiin viikoittaisia torstaimielenosoituksia (Donnerstagsdemonstrationen) sekä vapauspuoluetta että hallituksen nollavajelinjaa (Nulldefizit) vastaan. Neljäntoista muun Euroopan unionin maan johtajat keskeyttivät yhteistyön Itävallan kanssa, koska monissa maissa FPÖ:n hallitusvastuuta pidettiin vuodesta 1945 jatkuneen ''cordon sanitairen'', jonka mukaan äärioikeistoa ei oteta hallitusyhteistyöhön mukaan, loukkauksena. Itävallassa tähän viitattiin usein "pakotteina." (Sanktionen der EU-14). EU-maat hylkäsivät hyödyttömät pakotteet kesän 2000 aikana.
 
Kesällä 2002 FPÖ oli ajautunut sisäiseen riitelyyn ja hävinnyt monet vaalit. Kun FPÖ:n maltillisemmat varakanslerina toiminut [[Susanne Riess-Passer]] ja valtiovarainministeri [[Karl-Heinz Grasser]] erosivat, Schüssel järjesti ennenaikaiset uudet vaalit marraskuussa 2002, joissa kansanpuolue otti murskavoiton. FPÖ menetti 2/3 äänistään (18 paikkaa -34) ja kansanpuolue nousi maan suurimmaksi puolueeksi 79:llä paikalla (+27). (SPÖ 69+5). Neuvoteltuaan kuukausia sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa Schüssel jatkoi koalitiota FPÖ:n kanssa, joka oli saanut alle 10  % äänistä. Schüssel otti [[Liese Prokop]]in sisäministerinpaikan hänen kuolemansa jälkeen.
 
Schüsselin hallitus tilasti Bendesheerille 24 [[Eurofighter]]-hävittäjää korvaamaan vanhentuneet [[Draken]]it, mitä oppositio arvosteli voimakkaasti hallituksen muuten säästäessä voimakkaasti Nulldefizit-politiikkansa mukaan. Vuoden 2002 tulvien jälkeen tilaus supistettiin 18 kappaleeseen. Säästöpolitiikan katsotaan vaikuttaneen haitallisesti ainakin koulutukseen, kuten havaittiin vuoden 2004 [[PISA]]-tutkimuksessa.