Ero sivun ”Viisipiikki” versioiden välillä

Viisipiikki (''Culaea inconstans'') matkasi Suomeen [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] salamatkustajana [[bassit|bassin]] poikasten mukana. Ne sijoitettiin [[LohjajärviLohjanjärvi|LohjajärvenLohjanjärven]] rannalla olevaan Porlan kalanviljelylaitokseen. Yllättäen viisipiikki alkoi viihtya järvessä ja näin Suomi sai neljännen piikkikalalajinsa.

Lajin kasvusta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Sitä on kuitenkin varmuudella Porlan kalanviljelylaitoksen lammikoissa, LohjajärvessäLohjanjärvessä sekä eräässä Vihtiläisessä[[Vihti]]läisessä purossa, jonne se kulkeutui [[karppi]]-istutuksien mukanmukana. Laji on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, missä se asustaa [[Suuret järvet|Suurista järvistä]] pohjoiseen. Euroopassa kalaa ei tavata missään muualla paitsi Suomessa.

==Ravinto ja Elintavatelintavat==

Viisipiikin ravinto on monipuolista. Sille kelpaa niin [[äyriäinen|äyriäiset]], [[kotilo|kotilot]], madot, vesihyönteiset ja niiden toukat kuin muiden kalojen [[mäti]] ja poikaset.

Viisipiikki on kirkkaissa, viileävesisissä ja kasvillisuusrikkaissa puroissa[[puro]]issa ja lähdepitoisissa [[lampi|lammissa]].

==Lisääntyminen ja Elinikäelinikä==

Kutuaika viisipiikeillä on kesällä, jolloin veden lämpötila alkaa olla lähellä 20 astetta. Koiras saapuu kutualueelle ja kasaa pyrstöllään halkaisijaltaan noin parisenttisen pesän, jonne se houkuttelee naaraan. Naaraan poistuttua koiras jää vahtimaan munia. Munat kehittyvät nopeasti ja ne kuoriutuvat noin viikon päästä [[kutu|kudusta]]. Koiras jatkaa poikasten vahtimista kunnes [[ruskuaispussi]] on kulutettu, minkä jälkeen poikaset hajaantuvat kasvillisuusrannoille.