Ero sivun ”Turbulenssi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
QWerk (keskustelu | muokkaukset)
ei hyvä vieläkään, mutta
p kh, w
Rivi 1:
'''Turbulenssi''' on virtauksen nopeata muutosta ajan suhteen eli heilahduksia. Turbulenssin määritelmä ei kuitenakaankuitenkaan ole yksiselitteinen. Heilahdukset ovat kolmiulotteisia ja lisäävät aineen sisäistä sekoittumista, jolloin mm.muun muassa lämmönsiirto ja pitoisuuksien tasaantuminen tehostuvat huomattavasti, esim.esimerkiksi kymmenkertaiseksi. Jos heilahduksia ei ole, niin [[virtaviiva]]t (esim. pölyhiukkasten radat) eivät risteä, ja sanotaan että virtaus on laminaarinen.
 
Laminaari virtaus muuttuu turbulentiksi, kun aineen sisäiset viskoosit voimat eivät jaksa pitää heilahduksia kurissa. Siirtymä-aluetta sanotaan transitio-alueeksi. Transitioreunan paikka on hankala laskea ja voi liikkua. Koska reuna vaikuttaa turbulentin alan suuruuteen, niin esim.esimerkiksi lämmönsiirtotehon laskenta on joskus epätarkkaa.
Viskoosien ja hitausvoimien suhde on nimeltään [[Reynoldsin_luku|Reynoldsin luku]] (Re). Kehittynyt putkivirtaus muuttuu turbulentiksi kun Re > 2300. Tasovirtaukselle raja on n. 500 000.
 
Viskoosien ja hitausvoimien suhde on nimeltään [[Reynoldsin_luku|Reynoldsin luku]] (Re). Kehittynyt putkivirtaus muuttuu turbulentiksi kun Re > 2300. Tasovirtaukselle raja on n.noin 500  000.
Turbulenssi ei ole sama kuin [[pyörre]]. Esim. tuulessa talon nurkan takana voi olla paikoillaan pysyvä vakaa pyörre, jossa ei ole turbulenssia. Turbulenssi ei ole myöskään sama asia kuin Karmannin pyörrerata (Re 50..200), joka näkyy pyörteiden irtoamisessa esim. savupiipun takaa vuorotellen eri puolilta. Pyörre on normaalia kaareutuvaa virtausta, ja se voi olla joko laminaarinen tai turbulentti.
 
Turbulenssi ei ole sama asia kuin [[pyörre]]. Esim.Esimerkiksi tuulessa talon nurkan takana voi olla paikoillaan pysyvä vakaa pyörre, jossa ei ole turbulenssia. Turbulenssi ei ole myöskään sama asia kuin Karmannin pyörrerata (Re 50..200), joka näkyy pyörteiden irtoamisessa esim.esimerkiksi savupiipun takaa vuorotellen eri puolilta. Pyörre on normaalia kaareutuvaa virtausta, ja se voi olla joko laminaarinen tai turbulentti.
 
== Tutkimus ==
 
Turbulenssi vaikuttaa nopeusprofiilien tasoittumiseen kuten kasvanut viskositeetti, siksi turbulenssin mallinnus perustuu useimmiten tähän ns. [[Boussinesq-approksimaatio|Boussinesqin approksimaatioon]]. Yleisimmät tähän perustuvat mallinnustavat ovat k-ε ja k-ω. Muita tapoja onovat mm.muun muassa Large-Eddy Simulation (LES) ja Direct Numerical Simulation (DNS), jossa laskenta tehdään niin tiheässä hilassa, ettei turbulenssia tarvitse mallintaa.
 
== Soveltaminen ==