Ero sivun ”Lestijoki” versioiden välillä

Joki saa alkunsa [[Lestijärvi|Lestijärven]] kunnan alueella sijaitsevasta [[Lestijärvi (järvi)|Lestijärvestä]]. Lestijoki virtaa [[Lestij%C3%A4rvi|Lestijärven]], [[Toholampi|Toholammin]], [[Kannus_%28kaupunki%29|Kannuksen]], Himangan ja osin [[Lohtaja]]n läpi laskien Pohjanlahteen Himangalla. Pituudeltaan Lestijoki on n. 110 kilometriä. Joen pudotuskorkeus on noin 140 m ja koskia joessa on 50. Joen leveys on 20 - 4020–40 metriä ja keskisyvyys 1-21–2 metriä.

Lestijoki on kuuluisa villistä [[meritaimen]]estaan. Tätä erittäin uhanalaista taimenta istutetaan jokeen joka vuosi 100 000 -– 200 000 kappaletta. Joessa tapahtuu pienissä määrin myös luontaista lisääntymistä. Kalastajat ja useat tutkijat ovat sitä mieltä, että meritaimenen kannan vahvistumista heikentää Kannuksen Korpelan kylällä oleva 11 kunnan kuntayhtymän omistama Korpelan voima-vesivoimalaitosvoimalaitos, koska taimen ei pääse nousemaan lisääntymis-alueillelisääntymisalueille. Vesistön ajoittainen happamuus joen alaosilla on nykyisellään ongelma taimenen lisääntymiselle padon alapuolella. Tämä lisää painetta kalatien rakentamiselle Korpelan Voiman voimalaitoksen ohi ja Korpelan Voima kuntayhtymä onkin velvoitettu tekemään selvitys voimalaitoksen padon ohittavasta kalatiestä ja sen rakentamisesta. Kalatie osaltaan olisikin ratkaisu meritaimenen kutu-ongelmaan taimenen päästessä kutemaan joen yläosien ph-arvoiltaan neutraalimpaan ympäristöön. Selvityksen piti olla valmiina Länsi-Suomen ympäristövirastolle 31.3.2007 mennessä [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=56701&lan=FI YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU], mutta Korpelan Voima valitti ympäristölupaviraston ratkaisusta Vaasan hallinto-oikeuteen, josta päätöstä ei vielä ole tullut.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on hakenut Korkeimman hallinto-oikeuden velvoittamana [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178944&lan=FI (Linkki lupahakemuksen taustoihin)] ympäristölupavirastolta lupaa Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostukseen. [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178944&lan=fi]Ympäristökeskus perustelee kunnostuksen tarpeellisuutta vuoden 1908 perkaussuunnitelmalla. Ympäristökeskus ei joidenkin tahojen mukaan kuitenkaan ole ottanut huomioon sitä, että perkaus jätettiin alajuoksun kohdalla lähes kokonaan toteuttamatta, kuten vuoden 1919 toimitusasiakirjasta ilmenee. Osa joen omistajista on lähettänyt asiasta huomautuksen ympäristölupavirastoon. Hankkeen kannattajat ihmettelevät kunnostuksen kohtaamaa vastustusta, koska koskien kunnostus ei heidän mielestään pelkästään palauta perkattujenperattujen koskien luonnonmukaisuutta, vaan kunnostuksen yhteydessä tehtävä kutusoraikkojen puhdistus ja lisäys antaisi meritaimenelle paremmat kutumahdollisuudet joen alaosilla.