Ero sivun ”Hallinto-oikeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jukke (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kansallinen hallinto-oikeus jakautuu mm. kunnallisoikeuteen ja valtion hallinto-oikeuteen. Valtion hallinnosta hallinto-oikeuteen kuuluvat [[valtioneuvosto]]n (VN) yleisistunnon alapuolella olevat valtion hallinnon päätöksentekoelimet. Valtioneuvostoa ja sen tasoisia toimielimiä tutkii [[valtiosääntöoikeus]], jonka tutkimuskohde on myös [[eduskunta]]. Hallinto-oikeus selvittää viranomaistoiminnan oikeudellisia perusteita ja eri viranomaisten toimivaltaa. Niin ikään se tutkii [[hallintomenettely]]ä, [[hallintolainkäyttö]]ä ja hallinnon oikeusturvakeinoja.
 
Oikeuslaitoksen osana hallinto-oikeus tarkoittaa [[hallintotuomioistuin]]ta, josta haetaan muutosta hallintoviranomaisten ratkaisuihin. HallilntoHallinto-oikeus käsittelee hallintoriita-asioita ja muita hallintolainkäyttöasioista. Hallintoriita koskee julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta, kuten veroa, tai muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta kuuluvaa maksuvelvollisuutta. Riidassa on siis toisena asianosaisena useimmiten valtio tai kunta.
 
Suomessa on kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta, jotka sijaitsevat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallinto-oikeutensa. Hallinto-oikeuden ratkaisuihin voi pääsääntöisesti hakea muutosta [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimmalta hallinto-oikeudelta]], jos se myöntää valitusluvan. Eräissä asiaryhmissä valituslupaa ei kuitenkaan tarvita.