Ero sivun ”Anatoli Lunatšarski” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p
Hän oli opiskellut Zürichin yliopistossa. Zürichissa hän tapasi eurooppalaisia sosialisteja kuten [[Rosa Luxemburg]] ja [[Leo Jogiches]]in, hän liittyi aluksi sosiaalidemokraatteihin ja 1903 bolševikkeihin. Lunatšarski kuului [[Alexander Bognadov]]in kannattajiin 1908. Hän tapasi Bognadovin ja [[Maksim Gorki]]n Caprin saarella, jossa he perustivat koulun Venäjän sosialistityöläisille. Vuonna 1910 Bogdanov, Lunatšarski, [[Mihail Pokrovsky]] ja heidän kannattajansa siirsivät koulun Bolognaan, jossa he jatkoivat opetusta vuodesta 1911 lähtien.
 
Vuonna 1913 Lunatšarski muutti Pariisiin, jossa hän aloitti oman "Proletariaan kulttuuripiirin". Ensimmäisen maailmansodan alkaessa 1914 hän omaksui kansainvälisen sodanvastaisen ajattelun, joka yhdisti hänet [[Lenin]]in ja [[Lev Trotski]]n kanssa. Vuonna 1915 Lunatšarski ja Pavel Lebedev-Poliansky uudelleen aloittivat sosiaalidemokraattisen sanomalehden VpeudinVperedin toimittamisen. Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Lunatšarski palasi Venäjälle, kuten muutkin kansainväliset sosiaalidemokraatit palasivat ulkomailta ja liittyivät [[Mezhraionsky]]-ryhmään, joka yhdistyi bolšhevikkien kanssa heinä-elokuussa 1917.
 
[[Lokakuun vallankumous|Vallankumouksen]] jälkeen Lunatšarski nimitettiin koulutuksesta vastaavaksi [[komissaari|komissaariksi]] ja oli myös vastuussa valtion [[sensuuri|sensuurista]]. Hän perusti riippumattoman proletaarisen taideliikkeen [[proletkult]] ja kehitti proletaarikulttuurin (proletkult) ohjelmaa. Hänen ansiosta Mariinski-teatteri ja Bolshoi-teatteri päätettiin säilyttää ja taata niille valtion rahoitus. 1920-luvun loppupuolella Lunatšarski menetti kaikki virkansa ja luottamustehtävänsä. Vuonna 1930 hän edusti [[Neuvostoliitto]]a [[Kansainliitto|Kansainliitossa]] ja [[Josif Stalin]] nimitti hänet suurlähettilääksi [[Espanja]]an vuonna 1933. Hän kuitenkin kuoli ennen uuteen virkaan astumista.
10 218

muokkausta