Ero sivun ”Emeritus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ras (keskustelu | muokkaukset) p kh |
Ras (keskustelu | muokkaukset) laajennettu hieman |
||
Rivi 1:
'''Emeritus''' -sanaa käytetään eläkkeelle jääneen miespuolisen [[professori]]n, [[piispa]]n tai muun merkittävän ammattilaisen entisen virkanimikkeen yhteydessä. Naisten tapauksessa käytetään sanaa '''emerita'''.
Joidenkin sääntöjen mukaan emeritus/emeritaa tulisi käyttää vain silloin, kun samalla mainitaan virka, josta henkilö on jäänyt eläkkeelle (eli esimerkiksi ''Helsingin yliopiston suomen kielen professori emeritus''). [[Professori]]n arvonimi on toisaalta elinikäinen, sitä voi käyttää jokainen kerran sellaista virka-asemaa hallussaan pitänyt, ja sitä voidaan käyttää myös ilman emeritus/emerita -liitettä. ▼
Sana tulee [[1700-luku|1700-luvun]] [[latina]]n sanasta ''emereri'', joka tarkoittaa eron ansaitsemista palveluksella (''e'' pois jostain ja ''merēre'' ansaita).
▲Joidenkin sääntöjen mukaan emeritus/emeritaa tulisi käyttää vain silloin, kun samalla mainitaan virka, josta henkilö on jäänyt eläkkeelle (eli esimerkiksi ''Helsingin yliopiston suomen kielen professori emeritus''). [[Professori]]n arvonimi on toisaalta elinikäinen, sitä voi käyttää jokainen kerran sellaista virka-asemaa hallussaan pitänyt, ja sitä voidaan käyttää myös ilman emeritus/emerita -liitettä. Perinteisesti kaikista professoreista tulee emeritus/emeritaprofessoreita eläköityessä, mutta muiden ammattilaisten yhteydessä emeritukseksi tituleeraaminen vaatii yleensä poikkeuksellisia ansioita.
Emeritusta käytetään puhekielessä joskus myös kuvaamaan iäkästä henkilöä.▼
▲Emeritusta käytetään puhekielessä joskus myös kuvaamaan määrittelemätöntä iäkästä, arvostettua henkilöä.
===Käyttöesimerkkejä===
Rivi 11:
*Professori emeritus [[Matti Klinge]]
*Professori emerita [[Maijaliisa Rauste-von Wright]]
*Puhemies emeritus [[Paavo Lipponen]]
{{tynkä/Yliopisto}}
| |||