Ero sivun ”Kirkolliskokous” versioiden välillä

1 085 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
fixfix
(fixfix)
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous perustettiin vuoden 1869 Schaumanin kirkkolaissa. Sen maallikoista, papeista ja piispoista muodostuva rakenne on peräisin tältä ajalta. Kirkolliskokous kokoontui ensimmäisen kerran 1876.
 
Aluksi piispainkokous kokoontui viiden vuoden välein. Vuodesta 1974 lähtien kirkolliskokous on kokoontunut vuosittain. Nykyään kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla touko- ja marraskuun ensimmäisellä täydellä viikolla.
 
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat 64 valittua maallikkoa ja 32 valittua pappia, [[piispa]]t, [[kenttäpiispa]] ja Saamelaiskäräjien sekä valtioneuvoston edustaja. Kaikkien kirkolliskokousedustajien on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, siis myös Saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajien. Kirkolliskokousedustajat valitaan välillisillä vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Seurakuntien luottamushenkilöt (kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet) valitsevat oman [[hiippakunta|hiippakuntansa]] maallikkoedustajat. Hiippakunnan papit valitsevat hiippakunnan pappisedustajat.
 
Kirkkolain 20 luvun 7 §:n mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä on
* vahvistaa [[kirkon keskusrahasto]]n talousarvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien on vuosittain maksettava kirkon keskusrahastoon;
* tarkastuttaa kirkon keskusrahaston ja muiden kirkkohallituksen sekä hiippakuntien viranomaisten hoidossa olevien rahastojen ja muiden varojen tilit ja hallinto, vahvistaa niiden tilinpäätökset ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä
* käsitellä kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä kirkkohallituksen ja sopimusvaltuuskunnan kertomukset; sekä
 
Kirkolliskokous jakautuu valiokuntiin, joihin kirkolliskokoukselle tehdyt aloitteet lähetetään. Useinmiten valiokunnan puheenjohtajana toimii piispa ja sihteerinä yleensä valiokunnan alaa tunteva henkilö. Kirkolliskokouksen kaudella 2004-2007 valiokuntia olivat:
Kirkolliskokous ei luterilaisessa kirkossa päätä kirkon opista, koska kirkon oppi ja tunnustus on annettu. Kirkolliskokous voi käsitellä kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia kannanottoja.
* lakivaliokunta
* perustevaliokunta
* käsikirjavaliokunta
* hallintovaliokunta
* talousvaliokunta
* yleisvaliokunta
* kansliavaliokunta sekä
* toimitusvaliokunta
 
Kustakin aloitteesta käydään ensin täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka perusteella aloite lähetetään johonkin valiokuntaan. Aloite voidaan myös jättää raukeamaan jo lähetekeskustelussa, jos se on työjärjestyksen vastainen. Valiokunnat työstävät aloitteesta lähetekeskustelun huomioiden perustellisen mietinnön, jossa on ponsiesitys, joka toimii pohjaesityksenä, kun asia palaa täysistunnon käsiteltäväksi.
 
== [[Ortodoksisuus|Ortodoksinen kirkko]] ==
51

muokkausta