Wikipedia

Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Kirjallisuutta: Lauerma 1966: ISBN puuttuu
p {{ref}} -> <ref>
Rivi 7:
Ennen joukon laajentumista osastossa oli tapahtunut ylennyksiä. Lisäksi suoritettiin jako A- ja B-luokkaan. A-luokassa olivat aluksi vain pfadfindereina palvelleet.
 
Lockstedter Lageriin tullessaan uudet rekryytit joutuivat B-luokkaan. A-luokkaan jääkäri pääsi palveltuaan vähintään 8 viikkoa mikäli tunsi tietyt ohjesäännön kohdat, osasi saksan kieltä ja läpäisi komppanian päällikön järjestämän erillisen kokeen (''Prüfung'').{{<ref|AjaB-luokat}} name="AjaBluokat">Lauerma 1966, 289</ref>
 
Alokaskoulutus painotti sisäpalvelusta, sulkeisjärjestystä ja saksan opiskelua. Kivääriotteiden ja saksalaisen paraatimarssin on todettu olleen alokkaille erityisen hankalaa. Heidän suomalaisten lähiesimiestensä oli puolestaan monipuolisesti kasvatettava heitä tottumaan sotilaselämään ylipäänsä sekä joukko-osaston erityisluonteeseen: viimeksi mainittuun kuului mm. että salaamissyistä julkisilla paikoilla oli suomen ja ruotsin puhuminen kiellettyä.{{<ref| name="alokaskoulutus}}">Lauerma 1966, 289</ref>
 
Alokaskoulutuksen tunnelmaa valaisee ote Veikko Läheniemen mukaan muistiin merkitystä runosta ''Rekrytin päivä'':<ref name="runo">Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö</ref>
{{Sitaatti2|center|
"Stillgestanden!" kaikuu sana.<br />Silloin seiso vakavana,<br />mykkänä kuin kivipatsas.<br />Suista kurnivainen vatsas.<br /><br />"Augen rechts!" luo silmäs sinne,<br />missä näet "Hauptmannimme".<br />Liikahdapas, jukol'auta;<br />nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"<br />|Rekrytin päivä|Veikko Läheniemen mukaan}}
 
''Prüfungin'' jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.{{<ref| name="jatkokoulutus}}">Lauerma 1966, 289-290</ref>▼
"Stillgestanden!" kaikuu sana.
 
Silloin seiso vakavana,
 
mykkänä kuin kivipatsas.
 
Suista kurnivainen vatsas.
 
 
"Augen rechts!" luo silmäs sinne,
 
missä näet "Hauptmannimme".
 
Liikahdapas, jukol'auta;
 
nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"
 
{{ref|runo}}
 
▲''Prüfungin'' jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.{{ref|jatkokoulutus}}
 
==Jääkärikomppaniat==
Pfadfinder-aikana perustettujen kahden jääkärikomppanian lisäksi pataljoona sai kolmannen 6. marraskuuta ja neljännen komppanian 20. joulukuuta 1915. {{<ref| name="jaakarikomppaniat}}.">Lauerma 1984, 55</ref>
 
1. komppanian päällikkönä oli kapteeni ''Höcker'' ja suomalaisena oberzugführerina ''Armas Ståhlberg''.
Rivi 52 ⟶ 35:
A-luokan jääkärit käyttivät saksalaisia aseita B-luokan jääkärien (alokkaiden) harjoitellessa venäläisillä Maxim-konekivääreillä.
 
Koulutuksen lopulla pidetyn tarkastuksen toimitti eversti ''von Humbold''. Hänen päätelmänsä oli, että Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania on parhaimman saksalaisen kk-komppanian veroinen.<ref name="konekivaari">Konekiväärikomppaniasta: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.538-539 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540)</ref>
{{ref|konekivaari}}
 
#{{note|==Pioneerikomppania<ref name="pioneerit}}">Pioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291. Viestikoulutuksesta: ibid, 292</ref>==▼
==Pioneerikomppania==
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania oli erityisessä asemassa ollessaan Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Sen miehet koulutettiin periaatteessa sekä jalkaväki- että pioneeritehtäviin. Komppanianpäällikkö oli kapteeni ''Just'', jonka on kerrottu sanoneen, että jos tavalliset jääkärit eli jalkaväki harjoittelee 10 tuntia päivässä on hänen alaistensa harjoiteltava 20 tuntia oppiakseen myös teknilliset taidot. Pioneerikomppanian suomalainen oberzugführer oli ''Georg Mandelin''.
 
Pioneerikomppanian kantajoukkona oli n. 30 siviilissä teknillisen koulutuksen saanutta pfadfinderiä.
 
Pioneerikoulutukseen kuului mm. "vallitustyöt, esteiden ja uivien siltojen rakentaminen, sillat, miinanheitto- ja räjähdysoppi, valoheittäjän käyttö, rakennustyöt y.m. y.m." {{<ref| name="pioneerikoulutusaiheet}}"> Pioneerikoulutuksen sisällöstä: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.536-538 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540). Pioneerikoulutukseen sisältyi siis mm. nykyistä kranaatinheitinkoulutusta vastaava osa ("miinanheitto-oppi").</ref>
 
Myös viestihenkilöstön koulutusta annettiin pioneerikomppaniassa lokakuusta 1915 alkaen. Muista komppanioista valittiin muutama mies koulutettavaksi puhelinmiehiksi niiden omiin tarpeisiin.
 
{{ref|pioneerit}}
 
 
==Kenttähaupitsijaos==
#{{note|haupitsijaos}}Haupitsijaos:==Kenttähaupitsijaos<ref name="haupitsijaos">Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293 </ref>==▼
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä ''kenttä[[haupitsi]]jaoksen'' muodossa maaliskuussa 1916. Ajatus herätti vastustusta sekä periaatteellisesti - miten jääkärijoukkoihin voisi kuulua tykistöä? - että taloudellisesti: kouluttajia, kalustoa ja hevosia oli vaikea saada näin outoon yksikköön.
 
Rivi 77 ⟶ 59:
Kun koulutus laajeni ja muuttui käytännölliseksi, siihen sisältyi säännöllisesti tykkien siirto miesvoimin puolen kilometrin päässä kasarmeilta olevalle harjoitusalueelle. Siellä eräs harjoite oli rintakuviin ampuminen shrapnelleilla (=tykin hauliammuksilla).
 
{{ref|haupitsijaos}}
 
==KirjallisuuttaLähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka | Nimeke= Jääkärien tie| Julkaisija= Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12588-1}}
 
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966| Tunniste=ISBN puuttuu kirjasta}}<!--Teoksella ei ole ISBNia. (ikä)-->
 
*{{Kirjaviite | Tekijä= Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.)| Nimeke= Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin. Osat I ja II, 2. painos| Julkaisija= Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia| Vuosi=1933| Tunniste=}}<!--Teoksella ei ole ISBNia. (ikä)-->
===Viitteet===▼
<references />
 
▲==Viitteet==
#{{note|AjaBluokat}}Jako luokkiin: Lauerma 1966, 289
#{{note|alokaskoulutus}}Alokaskoulutus: Lauerma 1966, 289
#{{note|runo}}Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö
#{{note|jatkokoulutus}}Jatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290
#{{note|jaakarikomppaniat}}Lauerma 1984, 55
#{{note|konekivaari}}Konekiväärikomppaniasta: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.538-539 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540)
#{{note|pioneerikoulutusaiheet}} Pioneerikoulutuksen sisällöstä: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.536-538 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540). Pioneerikoulutukseen sisältyi siis mm. nykyistä kranaatinheitinkoulutusta vastaava osa ("miinanheitto-oppi").
▲#{{note|pioneerit}}Pioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291. Viestikoulutuksesta: ibid, 292
▲#{{note|haupitsijaos}}Haupitsijaos: Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293
[[Luokka:Jääkäriaktivismi]]
{{tynkä/historia}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lockstedtin_harjoitusjoukko”