Ero sivun ”LDL-reseptori” versioiden välillä

'''LDL-reseptori''' on mosaiikkiproteiini, joka edesauttaa kolesterolirikkaan ([[LDL]]:n (engl. ''Low Density Lipoprotein'') [[endosytoosi]]a soluihin. Se on solupinnan [[reseptori (biokemia)|reseptori]], joka tunnistaa [[apoproteiini]] B100:n. Tämä tunnistettava molekyyli sijaitsee LDL-partikkelien ulommassa [[fosfolipidi]]kalvossa. [[Michael S. Brown]] ja [[Joseph L. Goldstein]] saivat 1985 [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]] LDL-reseptorin löytämisestä.

LDL-reseptorikompleksit esiintyvät [[klatriini|klatriiniininklatriinin]] (engl. ''clathrin'') peittämissä kuopissa solupinnalla, jotka LDL-kolesteroliin [[adaptiini]]n avulla kiinnittyessään irtoavat muodostaen klatriinin peittämän [[vesikkeli]]n. Tämä mahdollistaa LDL-kolesterolin kiinnittymisen ja soluun kulkeutumisen. Tämä prosessi tunnetaan nimellä [[endosytoosi]] ja se tapahtuu kaikissa tumallisissa soluissa (ei [[erytrosyytti|erytrosyyteillä]]). [[Maksa]] on suurin LDL-kolesterolin suodattaja, jossa noin 70 % LDL-kolesterolista endosytoituu verenkierrosta. LDL:n on osoitettu olevan päätekijä [[asteroskleroosiateroskleroosi]]n muodostumisessa.

Kun klatriinin peittämä vesikkeli on solun sisällä, se karistaa klatriinikuorensa ja fuusioituu happaman endosomin kanssa. pH:n muutos aiheuttaa konformaatiomuutoksen LDL-reseptorissa, joka tällöin vapauttaa siihen sitoutuneen LDL-partikkelin. Tällöin reseptori tuhoutuu tai nese kierrätetään [[endosyyttinen reitti|endosyyttistä reittiä]] pitkin takaisin solun pinnalle, missä pH on matalampineutraali. Tämä luonnollista tilaa vastaava pH:n arvo saa reseptorin palaamaan luonnolliseen konformaatioonsa ja jälleen valmiiksi vastaanottamaan toisen LDL-partikkelin.

==RespeptorinReseptorin rakenne==