Ero sivun ”Hölmölä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Elve (keskustelu | muokkaukset)
p lähde
Rivi 3:
Hölmöläisiä vastaavat hahmot tunnettiin Euroopassa jo antiikin aikana. Suomessa eri kylien ja heimojen väkeä, kuten [[hämäläiset|hämäläisiä]] tai [[suomenruotsalaiset|ruotsinkielisiä]] humoristisen typeriksi kuvaavat tarinat kuuluivat suulliseen kansanperinteeseen. Tarkoitus oli yleensä pilkata ystävälliseen sävyyn jonkun vieraan, melko lähellä asuvan ryhmän jäseniä. Nimeä Hölmölä ei mahdollisesti tunnettu ainakaan laajemmin. Vasta kerätyssä kansanperinteessä tällaiset tarinat yhdistettiin nimen Hölmölä alle. Kertomukset [[laihia]]laisten humoristisiin mittoihin yltävästä saituudesta säilyivät kuitenkin laihialaisia koskevina.
 
[[Zacharias Topelius|Zacharias Topeliuksen]] ''[[Maamme-kirja]]ssa'' (1875) Hölmölä sijoittuu Hämeeseen{{Lähde}}<ref>http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/kirjavinkit/satu.htm</ref>. Myös Espoon bemböleläisiä on pidetty aitoina hölmöläisinä. Koska Bemböle on ollut merkittävä liikenteen solmukohta [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien, paikkakuntalaiset ovat ensimmäisten joukossa kuulleet suuren maailman keksinnöistä. Kyläläisten kerrotaan levittäneen tietoa eteenpäin humoristisilla tarinoillaan.
Oikea ja aito Hölmölän kylä löytyy Ruokolahdelta. Kylän nimi on poistettu nykykartoista, joissa se oli vielä viime vuosituhannella. Nimi saattaa johtua kirjoitusvirheestä. Kylällä jalostettiin järvirautaa, hölmää. Jalostuspaikka sijaitsi Hölmälän Hölmäniemessä. Nimet karttoihin kirjoitettaessa vääntyivät sitten Hölmöläksi ja Hölmöniemeksi. Nimien muuttumista varmaan on helpottanut naapurikylä, Terävälä.
 
Rivi 44:
*[[Chelm]] (puolalaiset)
*[[Prääsä|Kintahankylä]], Karjalan tasavalta (jokakesäiset hölmöläisperinteelle pohjautuvat juhlat)
 
== Lähteet ==
<references />
 
{{Wikiaineisto2|Maamme kirja: 77. Leikkisatuja}}