Ero sivun ”Johan Jakob Tengström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki: Tengström |
Lisäsin alaluvun Tengströmin kansallisesta ohjelmasta. |
||
Rivi 1:
'''Johan Jakob [[Tengström]]''' ([[1787]]–[[1858]]) oli [[Suomi|suomalainen]] tiede- ja kirjallisuusmies. Hän toimi [[1827]]–[[1848]] [[Turun akatemia]]ssa käytännöllisen [[filosofia]]n professorina. Hän kirjoitti [[Aura (kalenteri)|Aura]]-lehteen sen ilmestyessä [[1817]]–[[1818]] ja kehotti siinä [[suomen kieli|suomen kielen]] tutkimiseen ja [[kansanrunous|kansanrunouden]] kokoamiseen. Hänen oma kotinsa oli [[Turku|Turun]] isänmaallis-kirjallisten harrastusten keskuksena [[Turun
Tengström julkaisi
Tengström oli arkkipiispa [[Jakob Tengström]]in veljenpoika ja vävy. Hänen poikansa [[Johan Robert Tengström]] (1823–46) taas oli isänsä jälkiä seuraten filosofian dosentti ja isänmaallinen kirjailija.
==Tengströmin kansallinen kulttuuriohjelma ==
Aura-seuran jäsenet julkaisivat kansallisia kulttuuriohjelmia. Tähän sarjaa lukeutuu myös Tengströmin kirjoitus ''Muutamista Suomen
kirjallisuuden ja kulttuurin esteistä" (Några hinder för Finlands litteratur och kultur, [[1817]]). Ohjelmiin innoitti Suomen asema autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Seuran jäsenistä [[Adolf Iwar Arwidsson]] kiivaili suomalaisten oman kansallisuuden puolesta. Tengström sen sijaan oli varovainen ja konservatiivinen. Hän kuvasi autonomian ensimmäisiä vuosia mustaksi aukoksi onnellisen muinaisuuden ja uhkaavan tulevaisuuden välissä. Hän pelkäsi maan kulttuurin luisuvan Venäjän vallan alla alaspäin. Tengströmin tulevaisuusskenaarioita kahlitsi ennen kaikkea menneisyyden haikailu. Hänen mielestään historian esimerkit olisivat olleet välttämättömiä, sillä Suomi oli liian köyhä epävarmoihin kokeiluihin.
Tengström etsi suomalaisille kuvastimia luonnosta. Hän ylisti Suomen maaperää, jota virrat, järvet, vuoret, kukkulat ja metsät halkoivat. Suomen ilmastoa hän sen sijaan piti voittamattomana esteenä kulttuurin kehittymiselle: "Missä ihmiseltä vaaditaan raskasta ja uutteraa työtä ensimmäisten fyysillisten tarpeiden tyydyttämiseksi, siellä ei kulttuurin siemen idä niin helposti". Käsitys nojasi [[Montesquieu]]n maaperä- ja ilmasto-oppiin, jonka mukaan ihmiset ja kasvit saavat eri ilmapiireissä ja eri paikoissa oman fysionomiansa. Käsityksestä versoi deterministinen maailmankuva, jonka mukaan annetut olosuhteet määräsivät kehityksen rajat.
Tengström korosti kunkin kansan ominaislaatua ja murehti ranskalaisen kulttuurin epäsuotuisaa vaikutusta Suomessa. Hänen mukaansa se oli veltostuttanut suomalaiset niin, että nämä olivat alkaneet kaihtaa työtä ja vaivaa ja etsiä aistillisia
nautintoja. Pohjolan karu luonto vaati ponnistuksia.
Tengström kirjoitti kulttuuriohjelmansa akatemian edustajana. Hänen ohjelmassaan ei esitetty konkreettisia toimia suomalaisen kulttuurin edistämiseksi toisin kuin esimerkiksi [[Suomen Asiain Komitea]]n [[Gustaf Mauritz Armfelt|G. M. Armfeltin]] suomalaisuusohjelmassa. Tengströmille kansa oli vielä abstrakti. Hän päätyi toteamaan, että on ”helpompi oppia tuntemaan, mikä kansa ei ole, kuin mikä se todella on”.<ref>http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html</ref>
== Viitteet ==
<references/>
== Lähteitä ==
* Johan Jakob Tengström, Muutamista Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin esteistä. Teoksessa ''Suomen kansalliskirjallisuus'', osa VII, sivut 308-353, toim. E. N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila, suom. Zacharias Castrén, Otava, Helsinki 1931. Alkuperäinen, ruotsinkielinen kirjoitus ilmestyi Auran numeroissa 1/1817, 69-90 ja 2/1817, 93-129.
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat|Tengström, Johan Jakob]]
| |||