Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
p
kh, Typos fixed: sairastapau → sairaustapau, mukaanl → mukaan l, Sittemi → Sittemmi (2), AWB
p (kh, Typos fixed: sairastapau → sairaustapau, mukaanl → mukaan l, Sittemi → Sittemmi (2), AWB)
Alun perin Alūksnen järven rannat asutti [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaiset]] heimot, joita olivät pääasiassa [[liiviläiset]] ja [[virolaiset]]. [[700-luku|700]]–[[1100-luku|1100-luvulla]] alueen asuttivat balttilaiset lättiläiset, jotka työnsivät itämerensuomalaista väestöä pohjoisemmaksi. Kaupunki mainitaan ensi kerran [[Pihkova|pihkovalaisissa]] kirjoituksissa, joissa sitä kutsuttiin nimillä ''Olysta'', ''Alyst'' ja ''Volyst''. Nimi '''Alūksne''' tulee varhaisen lätin kielen sanasta ''olūksna'', joka tarkoittaa kevättä metsässä.
 
1342 [[Kalparitaristo]] otti haltuunsa alueen ja rakensi lättiläisten asuttamalle alueelle saarella sijaitsevan linnan, jolle annettiin [[Neitsyt Maria]]n mukaisesti '''Marienburg''', suojellakseen [[Riika|Riian]] ja Pihkovan välistä kauppaa. Asutus keskittyi Marienburgin linnasaaren ympärille, joten näin syntyi Marienburgin kauppala. Saari tunnetaan nyt Pils-saarena eli Linnasaarena tai Marian saarena. SitteminSittemmin nykyään itse linnasta on tehty ulkoilmateatteri.
 
[[tsaari|Venäjän tsaarin]] [[Iivana Julma]]n joukot valtasivat Marienburgin [[Liivin sota|Liivin sodassa]] [[1550]]. [[1582]] kauppala liitettiin [[Puola-Liettua]]an ja [[1629]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomeen]].
 
Tunnetuin marienburgilainen lienee [[Ernst Glück]], joka oli [[Raamattu|Raamatun]] lätin kielelle kääntänyt luterilainen pappi. Hän perusti [[Liivinmaa]]lle, jossa myös Alūksne sijaitsee, ensimmäiset lätinkieliset koulut. SitteminSittemmin Alūksnen museo perustettiin taloon, jossa Glück käänsi Raamatun lätin kielelle. [[1702]] kenttämarsalkka [[Boris Sheremetev]]in johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]]. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa, kuten myös [[Moskova]]an siirretty Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta tuli keisarinna [[Katariina Suuri|Katariina I Suuri]].
 
Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue venäläisten hallussa. [[1903]] Marienburgiin ulotettiin junarata linjalla [[Stukmaņi]]-[[Gulbene]]-Alūksne-[[Ape]]-[[Valka]].[[18. marraskuuta]] [[1918]] Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana [[17. joulukuuta]] 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan [[Lenin]]in johtamien [[bolševikki]]en ja [[puna-armeija]]n tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana [[Viron vapaussota]]a, jossa nuori [[Suomen tasavalta]] oli Viron puolella. [[19. helmikuuta]] [[1919]] noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko [[Pohjan Pojat]] aloitti hyökkäyksensä Pohjois-Latviaan. Illalla [[20. helmikuuta]] suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla [[21. helmikuuta]] suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairastapauksetsairaustapaukset mukaanlaskienmukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. [[23. helmikuuta]] virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.
 
Virolaisten jälkeen kaupunki siirtyi Latvian tasavallan haltuun ja 1920 Marienburgin kauppalasta tehtiin Alūksnen kaupunki. [[1950-luku|1950-luvulla]] Alūksnesta tuli läänin pääkaupunki.
22 066

muokkausta