Ero sivun ”Puolalanmäki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
päällekkäinen luokka
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Vuoden 1775 palon jälkeen Puolalanmäelle rakentui runsaasti matalia puumökkejä <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 46&ndash;47 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref>, joissa asui merimiehiä, käsityöläisiä ja kisällejä. Alueen puutalot säilyivät [[Turun palo]]sta 1827 ja aina 1900-luvun alkuun asti. Keskiajalla täällä kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsi spitaalisten laitos ”[[Pyhän Yrjänän hospitaali]]”, josta ensimmäinen tunnettu maininta on vuodelta [[1355]]. Vasta vuonna 1623 spitaalilaitos siirrettiin [[Seili]]n saarelle [[Nauvo]]on. <ref name="IIPuolalanmaki" />
 
Vanha rakennuskanta, mukaan lukien 1838 valmistunut palotorni, purettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin sekä Taidemuseon rakennus että sitä ympäröivät kivitalot.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 42&ndash;45 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref> Puiston reunaman vanhempaa rakennuskantaa edustavat [[Puolalanmäen lukio]]n vanhempi osa (18911888) ja sen vieressä oleva puinen rakennus 1840-luvulta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 50&ndash;51 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref>. Puiston on suunnitellut [[Mauritz Hammarberg]] Tukholman mäkipuistojen mallien mukaan. Hammarbergistä tuli myöhemmin Tukholman kaupunginpuutarhuri. <ref>http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero4-98/puistot.html Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana. Maunu Häyrynen. (Luettu 20.10.2006)</ref>
 
Nykyään Turun kaupungin nuorisoasiankeskus järjestää Puolalanpuistossa vuosittain elokuussa ilmaiskonsertin.