Ero sivun ”Maailmankatsomus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Maailmankatsomus''' voidaan määritellä arvoja sisältäväksi yksilön kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus">”''maailmankatsomus'' yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. ''Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus''.” {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin ''[[elämänkatsomus]]'' ja sitä lähellä on myös sana ''[[maailmankuva]]''<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus"/><ref>''”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.”'' {{kirjaviite | Tekijä=Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=34 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisija=Joensuu: Joensuun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=}}</ref>.
 
Maailmankatsomus voi olla joko [[yksilö]]llinen tai [[yhteisö]]llinen. Maailmankatsomuksen määritelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti sen mukaan, liitetäänkö maailmankatsomus yksilöön vai yhteisöön.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=35 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisija=Joensuu: Joensuun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=}}</ref> Yksilöllisen maailmankatsomuksen tarkempi nimitys on [[elämänkatsomus]].<ref>Dialogi hyvästä elämästä s. 28, Titus Hjelm ja Sebastian Slotte 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja</ref>
 
== Maailmankatsomuksen määritelmiä ==
 
Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä [[maailmankuva]]n lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. EsimerkiksiSe elämänkatomustiedonvoidaan tarkemmin määritellä esimerkiksi maailmaa ja sen rakennetta koskeviksi yksilön katsomuksiksi, joihin usein liittyy myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia,<ref>Filosofian sanakirja, WSOY 1999</ref> tai kokonaisnäkemykseksi maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.<ref>Cogito – johdatus filosofiaan, WSOY 2005, lukion filosofian oppikirja</ref> Elämänkatomustiedon oppikirjassa Dialogi katsotaan maailmankatsomuksen sisältävän tietoteorian, maailmankuvan ja arvoteorian,<ref>Dialogi hyvästä elämästä s. 27-28, Titus Hjelm ja Sebastian Slotte 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja, käyttää Ilkka Niiniluodon määritelmää</ref> ja uskonnon oppikirjassa Uskonto ja maailmankatsomus katsotaan siihen kuuluvan etiikan, maailmankuvan sekä käsityksen elämän tarkoituksesta.<ref>Uskonto ja maailmankatsomus, WSOY 1994, lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirja</ref>
 
=== Ilkka Niiniluoto ===
Rivi 16 ⟶ 18:
 
Tarja Ehnqvist kirjoittaa, että maailmankatsomuksen kuvauksia löytyy useita erilaisia eri tieteiden alueilta. Samankin tieteen sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä. Esimerkiksi Kari E. Nurmi ei erottele selkeästi maailmankatsomus- ja maailmankuva -käsitteitä toisistaan. Ehnqvist käyttää tutkimuksessaan kasvatustieteen professori Sirkka Hirsjärven mallia, jossa maailmankatsomukseen katsotaan kuuluviksi maailmankuva, arvot, normit ja ihanteita.<ref>Ehnqvist 2006, s. 14. Viittaus teokseen Nurmi 1995, s. 90.</ref>
 
== Muita määritelmiä ==
 
Muita mahdollisia määritelmiä ovat "maailmaa ja sen rakennetta koskevat yksilön katsomukset, joihin usein liittyy myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia"<ref>Filosofian sanakirja, WSOY 1999</ref> sekä "kokonaisnäkemys maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta".<ref>Cogito – johdatus filosofiaan, WSOY 2005, lukion filosofian oppikirja</ref>
 
Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä [[maailmankuva]]n lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. Esimerkiksi elämänkatomustiedon oppikirjassa Dialogi katsotaan maailmankatsomuksen sisältävän tietoteorian, maailmankuvan ja arvoteorian,<ref>Dialogi hyvästä elämästä s. 27-28, Titus Hjelm ja Sebastian Slotte 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja, käyttää Ilkka Niiniluodon määritelmää</ref> ja uskonnon oppikirjassa Uskonto ja maailmankatsomus katsotaan siihen kuuluvan etiikan, maailmankuvan sekä käsityksen elämän tarkoituksesta.<ref>Uskonto ja maailmankatsomus, WSOY 1994, lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirja</ref>
 
== Tieteellinen maailmankatsomus ==