Ero sivun ”Maailmankatsomus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Maailmankatsomus''' voidaan määritellä arvoja sisältäväksi yksilön kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus">”''maailmankatsomus'' yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. ''Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus''.” {{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. Muita mahdollisia määritelmiä ovat "maailmaa ja sen rakennetta koskevat yksilön katsomukset, joihin usein liittyy myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia"<ref>Filosofian sanakirja, WSOY 1999</ref> sekä "kokonaisnäkemys maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta".<ref>Cogito – johdatus filosofiaan, WSOY 2005, lukion filosofian oppikirja</ref> Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin ''[[elämänkatsomus]]'' ja sitä lähellä on myös sana ''[[maailmankuva]]''<ref name="Kielitoimiston sanakirja: maailmankatsomus"/><ref>''”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.”'' {{kirjaviite | Tekijä=Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=34 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisija=Joensuu: Joensuun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=}}</ref>.
 
Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä [[maailmankuva]]n lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. Esimerkiksi elämänkatomustiedon oppikirjassa Dialogi katsotaan maailmankatsomuksen sisältävän tietoteorian, maailmankuvan ja arvoteorian,<ref>Dialogi hyvästä elämästä s. 27-28, TuukkaTitus Tomperi,Hjelm ja Sebastian Slotte ja Titus Hjelm 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja, käyttää Ilkka Niiniluodon määritelmää</ref> ja uskonnon oppikirjassa Uskonto ja maailmankatsomus katsotaan siihen kuuluvan etiikan, maailmankuvan sekä käsityksen elämän tarkoituksesta.<ref>Uskonto ja maailmankatsomus, WSOY 1994, lukion evankelisluterilaisen uskonnon oppikirja</ref>
Maailmankatsomus voi olla joko [[yksilö]]llinen tai [[yhteisö]]llinen. Maailmankatsomuksen määritelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti sen mukaan, liitetäänkö maailmankatsomus yksilöön vai yhteisöön.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Jari Lehikoinen ja Hanna Seppä | Nimeke=Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon | Sivu=35 | Selite=Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8 | Julkaisija=Joensuu: Joensuun yliopisto | Vuosi=1988 | Tunniste=}}</ref> Yksilöllisen maailmankatsomuksen tarkempi nimitys on [[elämänkatsomus]].<ref>Dialogi hyvästä elämästä s. 28, TuukkaTitus Tomperi,Hjelm ja Sebastian Slotte ja Titus Hjelm 2001, Tammi, Helsinki, lukion elämänkatsomustiedon oppikirja</ref>
Yhteisöllisesti voidaan puhua esimerkiksi kristillisestä maailmankatsomuksesta tai [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteellisestä maailmankatsomuksesta]]. Tieteellisessä maailmankatsomuksessa tosin ei aina katsota olevan arvoja mukana, tiede ei ota niihin kantaa. Sen sijaan siinä on tärkeänä osana tieto-opillinen puoli.