Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

293 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
'''Kello 05.30'''
 
Armeija oli ylittänyt joen ja ankkuroinut sivustansa jokeen, vastapäätä Kristianin teltta-alueeseen nähden, ja aloitti marssin lounaaseen Lundia kohti. Yllätys oli täydellinen, ja Kristianin sotilaat olivat, kuten toivottiin, täydellisessä epäjärjestyksessä. Jälkikäteen tanskalaisten tekemässä tutkimuksessa todettiin, että useimmat tanskalaiset sotilaat olivat juovuksissa, eikä tanskalaisten vartiota oltu järjestetty kunnolla sinä yönä.
Christianin sotilaat olivat, kuten toivottiin, täydellisen yllättyneitä.
Jälkikäteen Tanskalaisten tekemässä tutkimuksessa todettiin, että useimmat tanskalaiset sotilaat olivat juovuksissa, eikä tanskalaisten vartiota oltu järjestetty kunnolla sinä yönä.
 
'''Kello 8.30'''
Ruotsin armeijan pääjoukko oli saavuttanut Lundin pohjoisen portin, mutta vasta nyt varsinainen kamppailutaistelu kaupunkiinkaupungista oli aloitettualkoi.
 
'''Kello 9.00'''
Ruotsin armeija otti haltuunsa Lundin pohjoispuolen korkeimman kukkulan. Kaarle itse osallistui urhoollisestihenkilökohtaisesti taisteluun, johtaen henkilökohtaisesti yhtä hyökkäystoista siipeähyökkäyssiipeä. Aamun taistelun aikana hänen hevosensa Thotten ammuttiin hänen altaan, ja hänen oli vaihdettava varahevoseensa, loistavaan siitosoriin Brillantiin, jonka hän oli saanut kruunajaislahjakseen Ranskan kuninkaalta Louis[[Ludvig XIV]]:ltä vuonna 1673. Ruotsin historiassa Brillant tunnetaan paremmin lempinimeltänsä "Brandklipparen". Myöhemmin hevonen periytyi hänen pojalleen [[Kaarle XII]]:lle, joka ratsastikäytti silläsitä, hevosenratsun Lundissa 1716 tapahtuneeseen kuolemaan, saakka. Brillant oli kuollessaan siis vähintään 43-vuotias.
Ruotsin armeija otti haltuunsa pohjois Lundin korkeimman kukkulan.
Kaarle itse osallistui urhoollisesti taisteluun, johtaen henkilökohtaisesti yhtä hyökkäys siipeä. Aamun taistelun aikana hänen hevosensa Thotten ammuttiin hänen altaan ja hänen oli vaihdettava varahevoseensa loistavaan siitosoriin Brillantiin, jonka hän oli saanut kruunajaislahjakseen Ranskan kuninkaalta Louis XIV vuonna 1673. Ruotsin historiassa Brillant tunnetaan paremmin lempinimeltänsä "Brandklipparen". Myöhemmin hevonen periytyi hänen pojalleen Kaarle XII, joka ratsasti sillä hevosen Lundissa 1716 tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Brillant oli kuollessaan siis vähintään 43-vuotias.
 
Taistelusta tuli tositodella hurjaintensiivinen, kun tanskalaiset olivat toipuneet alkujärkytyksestänsäalkujärkytyksestään. Muutaman tunnin taistelun jälkeen kuitenkin suuri osa Tanskan armeijasta perääntyi luoteeseen yli Kävlinge -joen. Jää murtui joukkojen alta, ja lukuisat Tanskan armeijan sotilaat ja hevosetratsut hukkuivat jokeen. Kuningas ChristianKristian ja Tanskan prinssi GeorgeJörgen lähtivät Landskronasta jo keskipäivällä yhdessä pääarmeijan kanssa, ja he jättivät jäävienjälkeenjäävien joukkojen komennon muilletoisille kenraaleille lopuksi päivää. OikeudenOn mukaan oli luonnollistaarveltu, että he luultavasti arvelivat taistelun hävityksi jo tuohon aikaan päivästä.
 
'''kello 11.30'''
Ruotsalaisten joukot valtasivat tanskalaisten leirin. Puolilta päivin ruotsalaiset epäröivät, jatkaako yhä taistelua, vaivaiko ajaa takaa jo pakenemassa olevia tanskalaisia. Ruotsalainen jalkaväki oli lukumäärältään pienempi. Sillä oli myös huono taktinen asema ja sesen selustan takana olivat Lundin kaupunginmuurit. Kaarle, jonka siiven Tanskan pääarmeija oli painettutyöntänyt vastenyli Kävlinge-joen, oli yhä hyvin huolissaan jalkaväestään Lundin muurejaulkopuolella.
Ruotsalaisten joukot varmistivat tanskalaisten leirin.
Puolilta päivin ruotsalaiset epäröivät jatkaako taistelua vai ajaa takaa jo pakenemassa olevia tanskalaisia.Ruotsalainen jalkaväki oli lukumäärältään pienempi. Sillä oli myös huono taktinen asema ja se oli painettu vasten Lundin muureja.
Kaarle, jonka siiven Tanskan pääarmeija oli heittänyt yli Kävlinge joen, oli yhä hyvin huolissaan jalkaväestänsä Lundin ulkopuolella.
 
'''Kello 14.00'''
HänKaarle päätti palata jalkaväkensä avuksi yhdessä jäljellä olevan ratsuväkensä kanssa, joka käsitti 9yhdeksän eskadeeria. Tässä vaiheessa taistelu oli melko sekavaa. Kaarle ratsasti suoraan kohti paikkaa, jossa hän ajatteli Ruotsin joukkojen sijaitsevan, mutta pian hän huomasi olevansa melkein yksin, hän alkoi rohkeasti ratsastaa suoraan Tanskan joukkojen linjojen läpi. Hän onnistui pääsemään turvallisesti läpi ja onnistui liittymään armeijaansa.
Tässä vaiheessa taistelu oli melko sekavaa. Kaarle ratsasti suoraan kohti paikkaa, jossa hän ajatteli Ruotsin joukkojen sijaitsevan, mutta pian hän huomasi olevansa melkein yksin, hän alkoi rohkeasti ratsastaa suoraan Tanskan joukkojen linjojen läpi. Hän onnistui pääsemään turvallisesti läpi ja onnistui sulautumaan armeijaansa.
 
'''kello 15.00 ja 17.00 välillä'''
TanskalaisetNe tanskalaiset, jotka eivät olleet päässeet pakoon, oli piiritettysaarrettu ruotsalaisten pihtiliikkeellä. Toivottomaan asemaan jajoutuneet heidättanskalaiset tuhottiin varsinaisessaseuranneessa verilöylyssä.
 
Taistelun jälkeisenä yönä noin 4000 jäljellä olevaa ruotsalaista sotilasta voivatleiriytyivät mennäja menivät nukkumaan tanskalaisten majoituspaikkaan, jossa vielä edellisenä yönä oli majoittunut liki neljä kertaa heitä suurempi määrä tanskalaisia sotilaita.
Päivän kuluessa ruotsalaiset ottivat liki 2000 tanskalaista vankia. Tanskalaiset puolestaan noin 50 ruotsalaista. Suurin osa vangeista vaihdettiin seuraavana vuonna. Pimeys oli jo laskeutunut taistelun loputtua, ja useat haavoittuneet jäätyivät kuoliaaksi seuraavan yön aikana. Kaatuneet laskettiin hyvin tarkkaan taisteluja seuraavana päivänä.
 
Päivän taistelun kuluessa ruotsalaiset ottivat liki 2000 tanskalaista vankia., Tanskalaisetkun taas tanskalaiset puolestaan noin 50 ruotsalaista. Suurin osa vangeista vaihdettiin seuraavana vuonna. Pimeys oli jo laskeutunut taistelun loputtua, ja useat haavoittuneet jäätyivätpaleltuivat kuoliaaksi seuraavan yön aikana. Kaatuneet laskettiin hyvin tarkkaan taisteluja seuraavana päivänä.
Ruotsalaisten virallisen raportin mukaan kaatuneita löydettiin taistelukentältä 8993. Kaikkiaan enemmän kuin 9000 sotilasta, joista 6000 tanskalaista, mukaan lukien muutama Hollannin merijalkaväkeen kuuluva, sekä 3000 ruotsalaista kuoli jälkeenpäin vammoihinsa taistelukentällä.
 
Kaatuneet laskettiin hyvin tarkkaan taistelua seuranneena päivänä. Ruotsalaisten virallisen raportin mukaan kaatuneita löydettiin taistelukentältä 8993. Kaikenkaikkiaan enemmän kuin 9000 sotilasta, joista 6000 tanskalaista (mukaanlukien muutama Hollannin merijalkaväkeen kuuluva), ja 3000 ruotsalaista, kuoli joko taistelussa tai jälkeenpäin vammoihinsa taistelukentällä. Uhrien suhteellinen lukumäärä vahvuuksiin nähden merkitsee, että Lundin taistelu oli Euroopan siihenastisen historian kaikkien aikojen verisin taistelu. Joukoista enemmän kuin 40 %, (Tanskan joukkojen tappiot jopa lähemmäs 50 %), tapettiin taistelukentällä, joka oli uskomaton luku tuohon aikaan. Tuon ajan armeijat useinkin menettivät tapettuinakaatuneina vain 10 % joukoistansa suoraan taistelukentälle, jopa ratkaisevissa taisteluissa. Ei edesEdes Napoleonin taisteluissa ei päästy noihinvastaaviin kaatuneiden määriin. SeLuvut saavutettiin ja jopa ylitettiin vasta ensimmäisen maailmansodan aikana, lännessä Belgiassa ja Ranskassa.
Toisessa vertailtavassa tuhoisassa Pultavan taistelussa vuonna 1709 ruotsalaiset menettivät tapettuina vain noin 35 % joukoistansa. Ankaran talven aikana 1676/77 useita ruumita ei kyetty hautaamaan ennen kuin kuukausia myöhemmin. Jälkeenpäin ei tiedetä mihin kaikki nämä ruumiit on haudattu. Syystä tai toisesta massahautojen sijaintia ei ole virallisesti paikallistettu. Pelkästään sattumalta yhden massahaudan sijainti löydettiin 1995 Norra Nöbbelöv uuden kirkon sisäänkäynnin perustamisen yhteydessä.
 
ToisessaVerrattuna vertailtavassatoiseen tuhoisassatuhoisaan Pultavantaisteluun, taistelussaPoltavan taisteluun vuonna 1709, ruotsalaiset menettivät tapettuina vain noin 35 % joukoistansajoukoistasa. Ankaran talven aikana 1676/77 useita ruumita ei kyetty hautaamaan ennen kuin kuukausia myöhemmin. Jälkeenpäin ei tiedetä mihin kaikki nämä ruumiit on haudattu. Syystä tai toisesta massahautojen sijaintia ei ole virallisesti paikallistettu. PelkästäänYhden sattumalta yhden massahaudanjoukkohaudan sijainti löydettiin sattumalta 1995 Norra NöbbelövNöbbelövin uuden kirkon sisäänkäynnin perustamisenrakentamisen yhteydessä.
 
[[Luokka:Taistelut]]
Rekisteröitymätön käyttäjä