Avaa päävalikko

Muutokset

5 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
 
==Esimerkkejä==
[[Kaliumkarbonaatti|Kaliumkarbonaatissa]] (K<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) on kaksi K<sup>+</sup>-ionia ja yksi CO<sub>3</sub><sup>2&minus;</sup>-ioni. [[Kalium]]in hapetusluku karbonaatissa on siten +1I. Hapen hapetusluku on &minus;2. Jotta karbonaatti-ionin varaukseksi saadaan &minus;2, [[hiili|hiilen]] hapetusluvun on oltava +4IV, sillä &minus;2&nbsp;&middot;&nbsp;3&nbsp;+&nbsp;4&nbsp;=&nbsp;&minus;2.
 
[[Magnetiitti|Magnetiitissa]] (Fe<sub>3</sub>O<sub>4</sub>) [[rauta|raudan]] keskimääräinen hapetusluku on +8/3, sillä 8/3&nbsp;&middot;&nbsp;3&nbsp;&minus;&nbsp;2&nbsp;&middot;&nbsp;4&nbsp;=&nbsp;0. Tämä hapetusluku ei ole [[kokonaisluku]], sillä magnetiitissa on kaavayksikköä kohden yksi Fe<sup>2+</sup>-ioni ja kaksi Fe<sup>3+</sup>-ionia.
 
Koska [[sinkki|sinkin]] hapetusluku on aina +2II, voidaan päätellä, että sinkkikloridin kaava on ZnCl<sub>2</sub>. Jos alkuaineella voi olla useita hapetuslukuja, hapetusluku merkitään yhdisteen nimessä [[Roomalaiset numerot|roomalaisin numeroin]], esimerkiksi rauta(II)kloridi (FeCl<sub>2</sub>) ja rauta(III)kloridi (FeCl<sub>3</sub>).
 
Hapetuslukujen avulla voidaan tarkastella [[hapetus-pelkistysreaktio]]ita. Esimerkiksi [[metaani]] palaa seuraavasti: CH<sub>4</sub>&nbsp;+&nbsp;2O<sub>2</sub> &rarr; CO<sub>2</sub>&nbsp;+&nbsp;2H<sub>2</sub>O. Reaktiossa vedyn hapetusluku ei muutu. Neljä happiatomia saavat muodollisesti yhteensä 8 elektronia, sillä alussa niiden hapetusluku on nolla ja lopussa &minus;2II. Reaktio on elektronien suhteen tasapainossa, koska hiili menettää 8 elektronia (hapetusluku alussa &minus;4IV ja lopussa +4IV). Reaktiossa hiilen hapetusluku suurenee eli hiili [[hapetus|hapettuu]]. Hapen hapetusluku pienenee eli happi [[pelkistys|pelkistyy]].
 
==Katso myös==
20 551

muokkausta