Ero sivun ”Hapetusluku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Idioma-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: nds:Oxidatschoonstall
QWerk (keskustelu | muokkaukset)
hapetusluvut, paitsi 0, ilmoitetaan roomalaisilla numeroilla. murtoluvuista en osaa sanoa
Rivi 3:
Hapetusluku on [[kemia]]lliseen kirjanpitoon käytettävä käsite, eikä sitä voida mitata suoraan samalla tavalla kuin esimerkiksi [[massa]]a tai [[lämpökapasiteetti]]a. Hapetuslukujen avulla voidaan tarkastella elektronien siirtymistä [[kemiallinen reaktio|kemiallisissa reaktiossa]]. Hapetuslukua käytetään myös [[yhdiste]]iden nimeämiseen ja [[kemiallinen kaava|kemiallisten kaavojen]] kirjoittamiseen.
 
Hapetusluku voi vaikuttaa huomattavasti alkuaineen ominaisuuksiin. Esimerkiksi [[kromi]] on hapetusluvulla +3III ihmiselle välttämätön [[hivenaine]], mutta hapetusluvulla +6VI se on [[myrkky|myrkyllinen]].
 
==Hapetusluvun laskeminen==
[[Vesi]]molekyylissä (H<sub>2</sub>O) yhteiset sidoselektronit ovat lähempänä happiatomia, koska se on vetyä [[elektronegatiivisuus|elektronegatiivisempi]]. Hapetuslukuja laskettaessa hapella on siis kahdeksan ulkoelektronia. Hapen kuvitteellinen varaus eli hapetusluku on siten &minus;2II, sillä neutraalilla hapella on kuusi ulkoelektronia. Molempien ilman elektroneita jäävien vetyatomien hapetusluku on sama kuin [[protoni]]n varaus eli +1I.
 
Hapetuslukuja ei tarvitse aina laskea suoraan määritelmän pohjalta, vaan voidaan käyttää seuraavia sääntöjä:
#[[Alkuaine]]essa atomin hapetusluku on 0.
#Yksiatomisen [[ioni]]n hapetusluku on yhtä suuri kuin ionin varaus. Siten [[alkalimetalli]]en hapetusluku yhdisteissä on lähes aina +1I ja [[maa-alkalimetalli]]en +2II.
#Neutraalissa molekyylissä kaikkien atomien hapetuslukujen summa on nolla. Ionirakenteisessa molekyylissä atomien hapetuslukujen summa on yhtä suuri kuin ionin varaus.
#[[Fluori]]n hapetusluku on yhdisteissä aina &minus;1I (koska fluori on elektronegatiivisin alkuaine).
#[[Happi|Hapen]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä &minus;2II. [[peroksidi|Peroksideissa]], joissa on yksinkertainen happi-happisidos (esim. H<sub>2</sub>O<sub>2</sub>), hapetusluku on &minus;1I. [[oksidi|Superoksideissa]], joissa on O<sub>2</sub><sup>&minus;</sup>-ioni (esim. KO<sub>2</sub>), hapetusluku on &minus;1/2. Otsonideissa (esim. NaO<sub>3</sub>) hapen hapetusluku on &minus;1/3. Kohdan 4 perusteella hapen hapetusluku esimerkiksi yhdisteessä OF<sub>2</sub> on +2II. Kohdan 1 perusteella hapetusluku molekyyleissä O<sub>2</sub> ja O<sub>3</sub> on 0.
#[[Vety|Vedyn]] hapetusluku on yhdisteissä yleensä +1I, [[hydridi|metallihydrideissä]] kuitenkin &minus;1I.
 
==Esimerkkejä==