Ero sivun ”Tao-Klardžeti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kirjoitusvirheitä |
|||
Rivi 1:
'''T'ao-K'lardžeti''' ({{k-ka|ტაო-კლარჯეთი}}) on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin lounais[[georgia]]laisiin ruhtinaskuntiin. Nämä alueet kuuluvat nykyään [[Turkki|Turkin]] [[Erzurumin provinnsi|Erzurumin]], [[Ardahanin provinssi|Ardahanin]], [[Artvinin provinssi|Artvinin]] ja [[Karsin provinssi|Karsin]] provinsseihin. ''Tao'' ja ''Klardžeti'' olivat alun perin vain kaksi alueen tärkeintä provinssia georgialaisilla alueilla, jotka ulottuivat "Georgian rotkosta" ([[Turkin kieli|turk.]] ''Gürcü Boğazı'') etelässä pienelle Kaukasukselle pohjoisessa.
Historiallisesti alue koostui seuraavista maakunnista: länteen [[Arsiani-vuoret|Arsiani-vuorista]] sijaitsivat Tao, Klardžeti ja [[Šavšeti]], itään taas [[Samtskhe]], [[Erušeti]], [[Džavakheti]] ja [[Kola]]. Alueen maisemia hallitsevat vuoret sekä [[Çoruh|Tšorokhi]]- ja [[Kura|Mtkvari]]-jokien laaksot. Alueen sijainti lännen ja idän suurien valtakuntien välissä ja [[silkkitie]]n reitin varrella teki siitä erilaisten vaikutteiden läpikulku- ja kohtaamispaikan. 800–1000-luvulla Tao-Klardžetia hallitsivat [[
== Historia ==
Rivi 7:
Alueen historia ulottuu pronssikaudelle. 1. vuosituhannella eaa. [[Kolkhis|Kolkhiksen]] ja [[Diaokhi]]n hallitsemaa aluetta asuttivat esi-georgialaiset heimot. Georgialaisen [[Iberia (Kaukasia)|Iberian]] valtion ensimmäinen hallitsija [[Parnavaz I]] liitti maat kuningaskuntaansa noin 300 eaa. Seuraavina vuosisatoina alueesta kilpailivat [[Armenia]] ja Iberia. [[600-luku|600-luvulla]] [[arabit]] hävittivät Tao-Klardžetin täysin.
Uusi ajanjakso alueelle alkoi vuonna [[813]], kun georgialainen prinssi [[Ašot I]] Bagrationi-suvusta teki provinssista tukikohdan taistelussa arabimiehitystä vastaan. Ašot hyväksyi [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] vallan ulkopoliittisissa suhteissa saaden ''κουροπαλάτης''in tittelin ja perusti georgialaisten ruhtinaskunnan, joka Bysantissa tunnettiinkin Iberian ''Kouropalatate''na. Ašot valloitti asteittain aluetta ympäröivät Taon, Kolan, Artaanin ja Šavšetin alueet takaisin arabeilta ja kannusti georgialaisten muuttoa alueille. Lisäksi hän suojeli luostarilaitosta, jonka oli käynnistänyt Klardžetissa [[Grigol Khandzteli]] ([[759]]
Ašotin seuraajat jatkoivat taistelua [[Kartli]]n maista, kilpailijoinaan Länsi-Georgian abhaasidynastia ([[Egrisi]]), arabien hallitsema [[Tbilisin emiraatti]] sekä jopa [[Kakheti]]n kuningaskunta ja Armenian hallitsijat. Ruhtinaskunnan sisäiset riidat olivat kuitenkin haitaksi. [[Daavid I Kuropalates|Daavid I]]:n (hallitsi [[876]]
Vuonna 958 [[Bagrat II]] "Yksinkertainen" ([[958]]
Alue pysyi georgialaisten hallitsemana vuoteen [[1551]] asti, jolloin [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen. Heidän hallintonsa aikana alkoi alueen islamilaistaminen, ja monet kirkot muutettiin moskeijoiksi. Vuosien [[1877]]–[[1878]] [[Turkin sota|Venäjän-Turkin sodan]] jälkeen suurin osa entisestä Tao-Klardžetin alueesta luovutettiin Venäjän keisarikunnalle, mutta turkkilaiset saivat sen takaisin [[Brest-Litovskin sopimus|Brest-litovskin sopimuksessa]] Neuvosto-Venäjältä vuonna [[1918]]. Osmanien valtakunnan tappio [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] salli vastaperustetun [[Georgian demokraattinen tasavalta|Georgian demokraattisen tasavallan]] ottaa alueet haltuunsa. [[Oltu]]n alue, josta kilpailivat Georgia ja Armenia, pysyi Turkin hallinnassa. Puna-armeijan hyökkäyksen jälkeen vuonna [[1921]] Georgia kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja Turkki miehitti alueen uudelleen, minkä Turkin ja Neuvosto-Venäjän [[16. maaliskuuta]] 1921 solmima Moskovan sopimus siunasi.
Rivi 18:
Alueella on useita keskiaikaisen Georgian arkkitehtuurin muistomerkkejä – hylättyjä tai muunneltuja kirkkoja, luostareita, siltoja ja linnoja. Parhaimmin tunnetut ovat [[Khakhulin luostari]] (turk. ''Haho/Bağbaşi''), [[Oškhi]]n (''Öşk Vank/Çamlıyamaç''), [[Ishkhani]]n (''Işhan''), [[Bana]]n (''Penek''), [[Parkhali]]n (''Barhal/Altıparmak''), [[Doliskana]]n (''Dolişhane/Hamamlıköy''), [[Otkhta Eklesia]]n (''Dörtkilise''), [[Opiza]]n (''Bağcıler'') ja [[Tbeti]]n (''Cevizli'') kirkot.
== Tao-Klardžetin
=== Kartlin sukuhaara ===
* [[Ašot I Kuropalates]] (700-luvun loppu / [[813]]
* [[Bagrat I Kuropalates]] ([[830]]
* [[David I Kuropalates]] ([[876]]
* [[Adarnase I Kuropalates]] ([[881]]
* [[David II Magistros]] ([[923]]
* [[Ašot II Kuropalates]] ([[937]]
* [[Sumbat I Kuropalates]] ([[954]]
* [[Bagrat II Regueni]], "Yksinkertainen" ([[958]]
* [[Gurgen (Georgia)|Gurgen]], ([[994]]
* [[Bagrat III]], Abhasian kuningas vuodesta [[978]], Yhdistyneen Georgian kuningas ([[1008]]
=== Taon sukuhaara ===
* [[Gurgen I Mampali]] (n. [[870]]
* [[Adarnase (Eristavt Eristavi)]] ([[891]]
* [[Ašot Kukhi (Eristavt Eristavi)]] ([[896]]/[[908]]
* [[Gurgen II Suuri]] ([[918]]
=== Taon toinen sukuhaara ===
* [[Bagrat (Taon toinen sukuhaara)|Bagrat Magistros]] (k. [[945]])
* [[Adarnase II (Taon toinen sukuhaara)|Adarnase II Kuropalates]] ([[945]]
* [[Bagrat (Eristavt Eristavi, Taon toinen sukuhaara)|Bagrat (Eristavt Eristavi)]] ([[961]]
* [[David III Suuri (Taon toinen sukuhaara)|David III Kuropalates]] ([[966]]
=== Klardžetin sukuhaara ===
* [[Sumbat I Mampali]], Suuri (n. [[870]]
* [[Bagrat Mampali]] ([[889]]
* [[David Mampali]] ([[889]]
* Sumbat II ([[943]]
* David ([[988]]
* Sumbat III ([[992]] / [[993]]
* Gurgen (k. [[1012]])
|