Ero sivun ”Lääkärinvala” versioiden välillä

Kun ammattikunnat ja killat alkoivat [[keskiaika|keskiajalla]] kehittyä voimakkaasti, lääkärinammatin ongelmaksi muodostuivat erilaiset puoskarit. Ongelman ratkaisemiseksi Englannin kuningas [[Henrik VIII]] antoi Lontoon lääkäreille oikeudet valvoa lääkärikuntaa ja myöntää lääkärinoikeuksia vuonna 1518. Vastaavan oikeuden antoi [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomen]]n kuningatar Kristina alueensa lääkäreille, jotka perustivat Tukholmassa toimineen Collegium Medicumin. Kun Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, maahan perustettiin useimpien Ruotsin instituutioiden vastineet. Suomen Collegium Medicum aloitti toiminnan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] vuonna 1811, jolloin lääkärin ammatinharjoittamisen edellytykseksi asetettiin tutkinnon lisäksi lääkärinvalan vannominen. Maailman Lääkäriliitto (WMA) hyväksyi vuonna 1949 oman eettisen ohjeistonsa, Geneven julistuksen, reaktiona [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin oikeudenkäynnille]], jossa oli syytettynä useita lääkäreitä [[Natsinatsi-Saksa]]n aikoina tehdyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan.