Ero sivun ”Etelänbastardikilpikonna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p {{Erittäin uhanalainen}} |
p kh |
||
Rivi 12:
{{Taksonomian_laji | taksoni = '''''olivacea'''''}}
{{Taksonomian_luokituksen_loppu}}
{{Taksonomian_loppu}}'''Etelänbastardikilpikonna''' (''Lepidochelys olivacea'') on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin
== Koko ja ulkonäkö ==
Etelänbastardikilpikonnan kuori kasvaa korkeintaan 75 senttiä pitkäksi, mutta se voi painaa 45 kiloa. Selkäkilpi on pyöreähkö ja heikosti kupera ja siinä on matala keskiharjanne. Selkäkilven kyljissä on yleensä 6-8 sarveislevyä, mutta niiden määrä voi vaihdella jopa saman yksilön eri kyljillä. Bastardikilpikonnalla
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Etelänbastardikilpikonna elää trooppisissa ja subtrooppisissa merissä [[Atlantti|Atlantissa]], [[Tyynimeri|Tyynessä
== Elintavat ==
Etelänbastardikilpikonnan elintavat tunnetaan huonosti.
Etelänbastardikilpikonnat syövät lähinnä kasveja, mutta
== Lisääntyminen ==
Etelänbastardikilpikonnien lisääntymiskausi vaihtelee alueittain. [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] itäosissa muninta tapahtuu elo-marraskuussa. [[Sri Lanka]]ssa syys-tammikuussa ja [[Myanmar]]issa maalis-huhtikuussa. Naaraat nousevat rannalle vain tietyssä kuunkierron vaiheessa ja aina öisin. Kun ne ovat päässeet tarpeeksi kauas vesirajasta,
== Uhat ja suojelu ==
Etelänbastardikilpikonnat ovat uhanalaisia munienkeruun ja pyynnin takia. Munista tehdään juomia ja eliksiirejä, kun taas itse kilpikonnia käytetään ruuaksi ja matkamuistoiksi. Niistä saadaan myös öljyä. Costa Rican Ostionalissa
== Lähteet ==
|