Ero sivun ”Hadeeinen aioni” versioiden välillä

351 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
Nimi viittaa [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] manalaan, [[Haades|Haadekseen]]. Geologi Preston Cloud keksi termin hadeinen eoni vuonna 1972 aikakaudelle ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntymistä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.
 
Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t. Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten. Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin, ja Aurinko oli nykystä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70% siitä mitä nyt.
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten.
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi.
<ref>http://www.lpl.arizona.edu/undergrad/classes/spring2007/Malhotra_101-44/Course_materials/Lecture_notes/archaen.html</ref>
 
Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
 
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa [[maa]]n pinta oli sulaa [[laava]]a ja [[ilmakehä]] lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1&nbsp;000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin.
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut [[kasvihuoneilmiö]]n takia jopa 2&nbsp;000–3&nbsp;000 °C.
 
Maan alkuilmakehä oli suurelta osin hiilidioksidia ja typpeä sekä sen paine saattoi olla jopa 250 ilmakehää.
 
Pinta jäähtyi, ja [[kaasukehä]]stä satoi maan pinnalle ensimmäinen [[meri]], alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 (3,85) miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten.
31 935

muokkausta