Ero sivun ”Herakleidit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JannE (keskustelu | muokkaukset)
p alunperin -> alun perin
p kh, typografia, Typos fixed: karkoi → karko, AWB
Rivi 5:
Herakleen, jonka [[Zeus]] oli alun perin tarkoittanut [[Argos|Argoksen]], [[Lakonia]]n ja [[Pylos|Pyloksen]] hallitsijaksi, oli [[Hera (mytologia)|Hera]] juonikkaasti syrjäyttänyt, ja kaikki hänelle tarkoitetut asemat olivat liukuneet Heran suosikin, [[Mykene]]n kuninkaan [[Eurystheus|Eyrustheuksen]], käsiin. Herakleen kuoleman jälkeen hänen lapsensa löysivät monien vaiheiden jälkeen turvapaikan Eurystheukselta [[Ateena]]sta. Eurystheus, jonka vaatimukset näiden luovuttamisesta tulivat torjutuiksi, hyökkäsi Ateenaan, mutta hän kärsi taistelussa tappion ja sai surmansa. Hyllos ja hänen veljensä tunkeutuivat tämän jälkeen [[Peloponnesos|Peloponnesokseen]], mutta vuoden retken jälkeen he joutuivat perääntymään kulkutaudin vuoksi [[Thessalia]]an. Siellä [[Aigimios]], [[doorilaiset|doorilaisten]] myyttinen kantaisä, jota Herakles oli auttanut sodassa [[lapiitit|lapiitteja]] vastaan, adoptoi Hylloksen ja antoi tälle kolmanneksen valtakunnastaan hallittavaksi.
 
Aigimioksen kuoleman jälkeen hänen poikansa Pamphilos ja Dymas vapaaehtoisesti alistuivat Hyllokselle, josta siten tuli doorilaisten hallitsija. Haluten valloittaa takaisin isänsä perinnön, ja kysyi [[Delfoin oraakkeli]]lta neuvoa. Tämä kehotti häntä odottamaan "kolmatta satoa"<ref name="Apollodoros">Apollodoros: ''Kirjasto 2.8.1-51–5'' ([http://www.theoi.com/Text/Apollodorus2.html#5 engl. käännös])</ref> ja sitten marssia Peloponnesokseen pitkin "kapeaa käytävää meren äärellä". Saamansa neuvon mukaisesti hän kolmantena vuonna hyökkäsi [[Korintti|Korintin]] kannasta pitkin [[Atreus]]ta, Eurystheuksen seuraajaa, vastaan, mutta tuli [[Ekhemos|Ekhemoksen]], [[Tegea]]n kuninkaan, surmaamaksi kaksinkamppailussa.<ref name="Diodoros1">[[Diodoros Sisilialainen]]: ''Historian kirjasto 4.58.3-43–4'' ([http://www.theoi.com/Text/DiodorusSiculus4C.html#21 engl. käännös])</ref> Toinen ja kolmas yritys tehtiin [[Kleodaios|Kleodaioksen]] komennossa ja neljäs [[Aristomakhos|Aristomakhoksen]]. Jokainen näistä epäonnistui yhtä surkeasti.
 
== Heraklidien paluu - doorilaisten maahantunkeutuminen ==
 
Lopulta [[Temenos]], [[Kresfontes]] ja [[Aristodemos]], Aristomakhoksen pojat, valittivat oraakkelille, että tämän neuvot olivat osoittautuneet kohtalokkaiksi niille, jotka olivat yrittäneet niitä noudattaa. He saivat vastauksen, että "kolmas sato" tarkoitti "kolmatta sukupolvea", ja että "kapea käytävä" oli Rhiumin salmi. Tämä mukaisesti he rakensivat laivaston [[Naupaktos|Naupaktoksessa]], mutta ennen kuin he pääsivät purjektimaan Aristodemos sai surmansa salamasta ja laivasto tuhoutui, koska yksi heraklideista oli tappanut akarnanialaisen ennustajan.
 
Oraakkeli neuvoi Temenosta tarjoamaan sovitusuhrin ja karkoittamaankarkottamaan murhaajan kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi hänen tuli etsiä kolmi-silmäinen oppaakseen. Matkalla takaisin Naupaktokseen Temenos törmäsi aitolialaiseen [[Oksylos|Oksylokseen]], jonka hevonen oli menettänyt toisen silmänsä nuolesta, ja välittömästi värväsi tämän palvelukseensa. Heraklidit korjasivat aluksensa, purjehtivat [[Antirrio]]on ja sieltä edelleen Rhiumiin Peloponnesoksella. Ratkaiseva taistelu käytiin niemimaata pääasiassa hallinneen [[Teisamenos|Teisamenoksen]], [[Orestes|Oresteen]] pojan, kanssa, joka löytiin ja voitettiin.<ref name="Apollodoros"/> Tämä valloitus on perinteisesti ajoitettu kuusikymmentä vuotta [[Troijan sota|Troijan sodan]] jälkeen.<ref name="Pausanias">[[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]]: ''Kreikan historia 4.3.3'' ([http://www.theoi.com/Text/Pausanias4A.html engl. käännös])</ref>
 
Heraklidit, joista siten tuli käytännössä Peloponnesoksen hallitsijoita, siirtyivät jakamaan alueita keskenään. Temenos sai Argoksen, [[Prokles]] ja [[Eurysthenes]], Aristodemoksen kaksoispojat, Lakonian ja Kresfontes [[Messene]]n.<ref name="Apollodoros"/> Hedelmällinen [[Elis]] oli sopimuksella varattu Oksylokselle.