12
muokkausta
Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
|
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa ([[Karjala]]ssa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta
Kaarle Krohn näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
Matti Kuusi viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen Raymond Chambers on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]
Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
| |||