Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Laajensin artikkelin tyngästä hieman kattavammaksi.)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Sampsa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden. Hän kylvää kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Vennon härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot.
 
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneessäeläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
 
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta tai metsän keskeltä. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
12

muokkausta