Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä

95 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
Laajensin artikkelin tyngästä hieman kattavammaksi.
(Laajensin artikkelin tyngästä hieman kattavammaksi.)
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta tai metsän keskeltä. Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
 
Kaarle Krohn näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin. Heikki Kirkinen katsoi taas Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Kirkisen mukaan Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta".
Matti Kuusi viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta".
 
Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
12

muokkausta