Wikipedia

Ero sivun ”Nyrki Tapiovaara” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tammikuu (keskustelu | muokkaukset)
230 muokkausta
ä
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 592 muokkausta
Tyngästä isommaksi
Rivi 1:
'''Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara''' ([[10. syyskuuta]], [[1911]], [[Pitäjänmäki]], –[[Helsingin mlk]] – [[29. helmikuuta]], [[1940]], [[Tohmajärvi]]) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaurastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista.
 
Tapiovaara ehti ohjatamuutamassa vainvuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin Tapiovaaranhänen elokuvistaelokuvistaan on ''Varastettu kuolema''. Se perustuu [[Runar Schildt]]in novelliin "Lihamylly" ja kuvaa vastarintatoimintaa tsaarin[[tsaari]]n-Venäjän[[Venäjä]]n sortovaltaa vastaan vuoden [[1905]] [[Suomi|Suomessa]]. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara edusti [[1930-luku|1930-luvulla]] harvinaista [[vasemmisto|julkivasemmistolaista]] ohjaajatyyppiä. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö [[Kiila (yhdistys)|Kiilan]] toimintaan.
 
Tapiovaara edusti 1930-luvulla harvinaista julkivasemmistolaista ohjaajatyyppiä. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö [[Kiila (yhdistys)|Kiilan]] toimintaan.
 
Nyrki Tapiovaara kaatui partiotehtävissä [[Laatokan Karjala]]n rintamalla kaksi viikkoa ennen [[talvisota|talvisodan]] päättymistä.
 
== Filmografia Perhetausta==
 
Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran ([[1879]] – [[1959]]) ja Aino Aleksandra Grönroosin ([[1886]] – [[1929]]) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle, [[Eveliina Särkelä]]lle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. Kaarlo Tapiovaara oli [[Häme|hämäläistä]] talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja [[Vilppula]]ssa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki [[Sortavala]]n ja [[Helsinki|Helsingin]] kautta [[Hämeenlinna]]an, jonne perhe päätyi [[1919]]. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin [[kaleva]]laiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
 
Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli [[Tapio Tapiovaara]]n kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa [[Tulenkantajat|tulenkantajina]] ja vetivät koulun [[ateisti]]kerhoa. Poikien huoneesta ja heidän "kellarikerhostaan" kehkeytyi Hämeenlinnan intellektuellin nuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen [[1920-luku|1920-luvulla]]. Aino Tapiovaara menehtyi syöpään joulukuussa 1929. Seuraavana keväänä Nyrki Tapiovaara valmistui ylioppilaaksi, syksyllä hän kirjoittautui [[Helsingin yliopisto]]n lakitieteelliseen tiedekuntaan ja hankkiutui saman tien vapaaehtoisena armeijaan.
 
==Tien etsiminen==
 
Nyrki ja Tapio Rautavaara asuivat yhdessä Helsingissä. Alussa meno oli niin rajua, että he joutuivat pois erään sukulaisen omistamasta asunnosta [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Veljeksille muutto merkitsi vapautumista ja ennen kaikkea mahdollisuutta hakeutua ihanteidensa, Tulenkantajien seuraan. Tutuiksi tulivat niin [[Erkki Vala]], [[Olavi Paavolainen]], [[Raoul Palmgren]] kuin [[Uuno Kailas]]kin. 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä [[1933]] isä Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin [[Yleisradio]]n säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä [[1934]] hän aloitti myös työnsä Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
 
[[Valentin Vaala]] oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa ''[[Helsingin kuuluisin liikemies]]''. Koekuvaus meni pieleen, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Hän onnistui närkästyttämään [[Suomi-Filmi]]n [[Risto Orko]]n radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna [[1935]]. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija [[Juhani Aho]]n poika, [[Heikki Aho]] velipuolensa [[Björn Soldan]]in kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta ''[[Juha (romaani)|Juha]]''-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa [[1937]]. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]] ja [[Elokuva-aitta]]an. ''Juhaa'' seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa.
 
==Vasemmistoradikalismi==
 
Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriseuroissa. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku, 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä; kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja. Elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaaran ihaili [[Neuvostoliitto]]a, tosin vuoden [[1938]] suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa "täynnä vihaa ja taistelutahtoa". Hän kuvasi hyökkäystä "järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi".
 
==Tulikaste Suojärven soilla==
 
Tapiovaara sai komennuksen [[Lammi]]lle, [[Hämeenlinnan sotilaspiiri]]n esikuntaan. Hän halusi rintamalle, mutta ei päässyt vasemmistoradikaalin taustansa takia. [[Päällystö]] ja [[reserviupseeri]]toverit tekivät hänen elämänsä mahdollisimman vaikeaksi, illat ja yöt hän saattoi viettää kotonaan. Kevättalvella [[1940]] Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. [[20. helmikuuta]] hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri [[Carl-Gustav Wahren]]. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara "toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan." Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. [[27. helmikuuta]] Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] saaristolaisromaanien pohjalta. [[28. helmikuuta]] pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle [[Korpijärvi (Suojärvi)|Korpijärven]] kylään [[Suojärvi|Suojärven kunnassa]]. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta ja se joutui perääntymään. [[29. helmikuuta]] Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, hän tulitti vihollista "poikiensa" vetäytyessä. Eräs pojista näki Tapiovaaraan osuvan ja tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi.
==Filmografia==
 
===Ohjaajana===
*''[[Juha (vuoden 1937 elokuva|Juha]]'' (1937)
*''[[Varastettu kuolema]]'' (1938)
*''[[Kaksi Vihtoria]]'' (1939)
*''[[Herra Lahtinen lähtee lipettiin]]'' (1939)
*''[[Miehen tie]]'' (1940) (jäi kesken, elokuvan viimeistelivät [[Erik Blomberg]] ja [[Hugo Hytönen]])
 
===Käsikirjoittajana===
 
* ''Miehen tie'' (1940)
* ''Herra Lahtinen lähtee lipettiin'' (1939)
Rivi 22 ⟶ 42:
 
===Näyttelijänä===
 
*''Varastettu kuolema'' (1938)
*''Kaksi Vihtoria'' (1939)
 
==Lähteet==
== Aiheesta muualla ==▼
 
*[[Sakari Toiviainen|Toiviainen, Sakari]]: Nyrki Tapiovaaran tie; Suomen elokuva-arkisto, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1986, ISBN 9518601151
*Elonet
 
▲== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=313 Nyrki Tapiovaara. YLE Sininen laulu]
* {{elonet-h|id=he25ll|nimi=Nyrki Tapiovaara}}
Rivi 31 ⟶ 58:
 
[[Luokka:Suomalaiset elokuvaohjaajat|Tapiovaara, Nyrki]]
{{tynkä/Elokuvaohjaaja}}
 
[[cs:Nyrki Tapiovaara]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nyrki_Tapiovaara”