Ero sivun ”Moderni fysiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uudelleenohjaus sivulle Fysiikka |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Max planck.jpg|200px|thumb|Moderni fysiikka alkoi [[Max Planck]]in ajatusten pohjalta]]
'''Moderni [[fysiikka]]''' on fysiikan historialliseen jaotteluun perustuva fysiikan haara. Moderniksi fysiikaksi luetaan yleensä 1900-luvun alun jälkeinen fysiikka. Keskeisimmät alat modernissa fysiikassa ovat [[suhteellisuusteoria]] sekä [[kvanttimekaniikka]]. Modernin fysiikan katsotaan saaneen alkunsa vuonna [[1900]] kun [[Max Planck]] ehdotti pitkään fysiikkaa vaivanneen [[mustan kappaleen säteily]]n selitykseksi energian kvanttiutumista. Energia koostui pienistä energiapaketeista. [[Albert Einstein]] selitti Max Planckin ajatuksen pohjalta [[valosähköinen ilmiö|valosähköisen ilmiön]] ja samalla se vahvisti energian kvanttiutumisen mahdollisuuden.
== Klassinen fysiikka vs. Suhteellisuusteoria ==
Suhteellisuusteorian ja klassisen fysiikan erottaa toisistaan muutamat perustavaa laatua olevat poikkeamat. Klassisessa fysiikassa avaruuden ja ajan katsotaan olevan absoluuttinen, suhteellisuusteorian näkökulmasta aika hidastuu suurilla nopeuksilla ja sekä aika että liike riippuu siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan, liikkuvan kappaleen vaiko pysähdyksissä olevan havaitsijan. Pysähdyksissä olevan kappaleen koordinaatiston ja liikkeessä olevan kappaleen koordinaatiston välistä koordinaatistomuunnoksessa käytetään apuna [[Lorentz-muunnos]]ta.
Suhteellisuusteoria tutkii makroskooppisia kohteita.
== Klassinen fysiikka vs. Kvanttimekaniikka ==
Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan erona on muun muassa mittaustarkkuus. Klassisen fysiikan mukaan kohdetta voidaan mitata äärettömän tarkasti vaikuttamatta itse mittaustulokseen. Kvanttimekaniikan perusperiaate, [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]], sanoo ettei kappaletta voida mitata äärettömän tarkasti vaikuttamatta tarkasteltavana olevan kohteen jotakin ominaisuutta. Esimerkiksi hiukkasen paikkaa mitattaessa mittalaitteisto vaikuttaa kappaleeseen ja vääristää tällöin kappaleen [[liikemäärä]]ä.
Kvanttimekaniikan mukaan hiukkaset, kuten elektroni, fotoni tai protoni ovat samaan aikaan sekä hiukkasia että aaltoja. Tätä kutustaan [[aalto-hiukkasdualismi]]ksi
Kvanttimekaniikka tutkii mikroskooppisia kohteita.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = B. K. Ridley (Suom. Kimmo Pietiläinen)| Nimeke = Aika, avaruus ja asiat| Vuosi = 1998| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Terra Cognita| Tunniste =ISBN 952-5202-09-7 }}
== Katos myös ==
*[[Fysiikan historia]]
[[Luokka:Fysiikka]]
[[en:Modern physics]]
[[fr:Physique moderne]]
[[ja:現代物理学]]
[[sv:Modern fysik]]
[[vi:Vật lý hiện đại]]
| |||