Ero sivun ”T-imusolu” versioiden välillä

2 732 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (ks. myös + korjauksia)
[[Kuva:T cell activation.png|thumb|300px|'''T-solujen aktivoituminen''' </br>Makrofagi tai B-solu hajottaa ”syömänsä” antigeenin ja liittää sen fragmentit kudostyyppimolekyyleihinsä. T-solun antigeenireseptori tunnistaa kudostyyppimolekyyliin liitetyn antigeenin fragmenttiepitoopin, mikä aktivoi T-solun erittämään [[sytokiini|sytokiineja]]. T-solut erilaistuvat joko auttaja-T-soluiksi tai tappaja-T-soluiksi. Sytokiinit kiihdyttävät uusien T-solujen kasvua. Auttaja-T-solut erittävät lisää sytokiineja kutsumaan paikalle muita valkosoluja ja ohjaamaan niiden toimintaa. Tappaja-T-solut tuhoavat [[infektio|infektoituneita]] soluja.]]
'''T-solut''' ovat lymfosyyttien eli [[imusolu]]jen toinen päätyyppi. Ne auttavat tuhoamaan [[solu]]jen sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Ne myös säätelevät puolustuskeinoja, joilla elimistö taistelee taudinaiheuttajaa vastaan. Myös T-solut jaetaan alaluokkiin, joista tärkeimmät ovat CD4- ja CD8-lymfosyytit. CD-4-solut ovat auttaja-T-soluja ja ne mm.&nbsp;erittävät immuunijärjestelmää ohjaavia [[sytokiini|sytokiineja]]. CD-8-solut ovat tappaja-T-soluja ja ne tuhoavat [[infektio|infektoituneita]] soluja.
 
'''T-solut''' ovat lymfosyyttien eli [[imusolu]]jen toinen päätyyppi. T-solut syntyvät [[luuydin|luuytimessä]] ja kypsyvät [[kateenkorva]ssa.
 
'''T-solut''' ovat lymfosyyttien eli [[imusolu]]jen toinen päätyyppi. Ne auttavat tuhoamaan [[solu]]jen sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Ne myös säätelevät puolustuskeinoja, joilla elimistö taistelee taudinaiheuttajaa vastaan. Myös T-solut jaetaan pintarakenteen mukaan alaluokkiin, joista tärkeimmät ovat CD4- ja CD8-lymfosyytit. CD-4 -positiiviset solut ovat auttaja-T-soluja ja ne mm.&nbsp;erittävät immuunijärjestelmää ohjaavia [[sytokiini|sytokiineja]]. CD-8 -positiiviset solut ovat tappaja-T-soluja (sytotoksisia T-soluja) ja ne tuhoavat [[infektio|infektoituneita]] soluja.
 
Muita alaryhmiä ovat muisti-T-solut, luonnolliset tappajasolut (''natural killers'' eli NK-solut) ja säätelijä-T-solut.
 
T-solujen reaktiotapaa kutsutaan soluvälitteiseksi spesifiseksi immuunivasteeksi. Ne eivät tunnista mikrobien antigeenejä, vaan pääasiassa elimistön omia vahingoittuneita soluja.
 
Kohdesolut tunnistetaan kudostyyppimolekyylien (MHC) avulla. Kaikissa elimistön soluissa on näitä kudostyyppimolekyylejä, jotka muodostuvat solun proteiinien pilkkoutumisessa syntyvistä [[peptidi|peptideistä]]. Näiden molekyylien avulla solu ""esittelee" itse tuottamansa proteiinit. Kun solu alkaa tuottaa erilaisia proteiineja (esim. virusproteiineja), muuttuu kudostyyppimolekyyli. T-solut tunnistavat muuttuneen molekyylin ja aloittavat solun tuhoamisen.
 
 
==Tappajasolut==
Tappajasolut tuhoavat kohteensa (esim. viruksen saastuttama solu tai syöpäsolu) rikkomalla sen solukalvon. Tämä tapahtuu [[perforiini]][[proteiini]]n avulla. Perforiinimolekyylit tarttuvat kalsiumionien vaikutuksesta solukalvoon ja muodostavat renkaan, niin että renkaan keskelle muodostuu solukalvon läpäisevä reikä. Soluun vuotaa suolaioneja, tuloksena solun turpoaminen ja lopulta halkeaminen ja kuolema.
 
Tappajasolusta myös vapautuu tuhottavaan soluun perforiinireikien kautta [[entsyymi|entsyymejä]] jotka nopeuttavat kohdesolun kuolemaa.
 
==Auttajasolut==
Auttaja-T-solut ovat immuunijärjestelmän tärkeimpiä säätelysoluja. Saatuaan tiedon elimistöön päässeestä taudinaiheuttajasta auttajasolut alkavat tuottaa [[sytokiini|sytokiinejä]]. Ne ovat tärkeitä välittäjäaineita joiden avulla immuunipuolustuksen solut säätelevät toistensa toimintaa.
 
Auttajasolut eivät itse tuhoamaan taudinaiheuttajia, ja ilman muita valkosoluja ne ovatkin hyödyttömiä. Ne ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä kokonaisuden kannalta. [[HIV|HI-virus]] käyttää isäntäsolunaan auttaja-T-soluja.
 
Muistisolut
 
== Katso myös ==
54

muokkausta