Ero sivun ”Tuotantopuolen taloustiede” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
typoja yms. |
||
Rivi 1:
'''Tuotantopuolen taloustiede''' eli ''tarjonnan taloustiede'' lähtee [[
Se nousi eräänä koulukuntana 1970-luvulla [[monetaristi]]en keynesiläisen taloustieteen kritiikistä ja painotti sijoittamista jo klassisen taloustieteenkin perustana. Perusteesinä oli, että tuotanto on kaiken taloudellisen kukoistuksen lähtökohta ja kulutus jotain toissijaista. Klassisessa taloustieteessä samaa ideaa mikrokoossa symboloi [[Sayn laki]].
Tuotantopuolen taloustiedettä pidetään usein oikeistolaisena
Naiiveimmillaan tuotantopuolen taloustieteen argumentit väittävät, että verojen alentaminen kiihdyttää talouskasvua niin kovasti, että valtion verotulot silti lisääntyvät. Tätä kuvaa ns. [[Lafferin käyrä]], jossa liian korkeiden verojen laskeminen vie talouden kohti [[optimivero]]a. Mm. [[Ronald Reagan]] perusteli aikanaan veronalennuksia tällaisella argumentilla. Sittemmin on käynyt ilmi, että veronalennukset todellisuudessa maksoivat itsestään takaisin vain reilut 30%. Reaganin hallituksessa valtiovarainministerinä toiminut taloustieteilijä [[Paul Craig Roberts]] kuitenkin väittää, että verotulojen jääminen arvioitua pienemmiksi johtui vain [[inflaatio]]n alentumisen aiheuttamasta nimellisen [[veropohja]]n menetyksestä; jos inflaatio olisi ollut yhtä korkeaa kuin ennen, veropohjan nimellinen kasvu olisi Robertsin mukaan tasapainottanut budjetin.
Suomessa tuotantopuolen argumentteja julkiseen keskusteluun on tuonut esimerkiksi [[Raimo Sailas]] kohutulla raportillaan.
|