Ero sivun ”Valtiosääntö” versioiden välillä

637 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(+w iso britannia -> yhdistyneet kuningaskunnat)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Valtiosääntö''' eli konstituutio on valtion perusrakenteita koskeva säännöstö. Sen ydinsäädös onvoi olla tavanomaisesta yleensä yksinkertaiseen enemmistöön normaalistaperustuvasta lainsäädäntömenettelystä poikkeavassa järjestyksessä, yleensä suurehkolla [[määräenemmistö]]llä säädettävä [[perustuslaki]]. Suomen valtiosääntö on vahvistettu [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]]. On valtioita, joissa ei ole perustuslakia, mutta joissa on perustuslain kaltaisiksi katsottavia säädöksiä tai käytäntöjä. Perustuslakia tarkoittava valtiosääntö voi muodostua laista hallitusmuodosta, laista valtiopäiväjärjestyksestä, kansalaisoikeuksia turvaavasta julistuksesta tai muusta luettelosta (Bill of rights).
 
Raja siitä mikä kuuluu valtiosääntöön on häilyvä. Siihen katsotaan tavallisesti kuuluvan myös perustuslain säännöksien toteuttamista koskevat [[säädös|säädökset]]. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi [[valtioneuvosto]]n ohjesääntö, eduskunnan vaalisääntö, eduskunnan [[oikeusasiamies|oikeusasiamiehen]] johtosääntö, kokoontumislaki ja valmiuslaki. Valtiosäännön periaatteiden toteutumista rajoittavat tai kansalaisoikeuksia poistavat, yleensä poikkeusaikoina voimaan otettavaksi tarkoitetut säädökset ovat perustuslain veroisia.
 
Valtiolla voi olla perustuslain asemassa olevia säädöksiä yksi tai useampia. Valtiosääntö ei välttämättä ole kirjoitettu laki, vaan se voi koostua eri-ikäisistä laeista ja oikeudellisista sovinnaissäännöistä. Tällainen on vaikkapa [[Yhdistyneet kuningaskunnat|Yhdistyneiden kuningaskuntien]] valtiosääntö.
 
Oikeudellisen valtiosäännön ohella käytetään termiä [[poliittinen valtiosääntö]]. Sillä tarkoitetaan sitä, että asian tosiasiassa ratkaisee joku muu kuin asiasta muodollisen päätöksen tekevä taho. Päätösvaltaa voi esimerkiksi käyttää eduskuntaryhmä tai ministerivaliokunta. Myös maantavalla ja muilla sovinnaissäännöillä on oma merkityksensä päätöksenteossa. Tarkan rajan määritteleminen näiden kahden valtiosäännön välille on mahdotonta.
 
==Katso myös==
Rekisteröitymätön käyttäjä