21 188
muokkausta
Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä
kh, väliotsikointia
p (typo) |
(kh, väliotsikointia) |
||
|
'''Viron vapaussotureiden liitto''' ({{k-et|Eesti Vabadussõjalaste keskliit}}) oli kenraalimajuri [[Andres Larka]]n ja asianajaja [[Artur Sirki]]n [[1929]] perustama
Järjestön tarkoituksena oli ajaa sotaveteraanien asiaa, mutta liike politisoitui nopeasti. Vuoden [[1932]]
==Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla==
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n, eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa [[1932]] äänin 333 107 vastaan - 161 595 puolesta
===Vapsien perustuslakiesitys ja suosion nousu===
Vapsien Vapsit esittivät perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan [[Riigivanem]]ille, parlamentin puhemiehelle, annettaisiin laajat valtaoikeudet. Riigivanemilla olisi oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit, antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja, sekä nimittää pääministerin johtama hallitus. Perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa [[1933]] jolloin selvä enemmistö, 72,7 prosenttia äänestäjistä kannatti muutosta.
Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissä pidetyissä kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan [[24. tammikuuta]] [[1934]] ja huhtikuussa [[1934]] olisi pitänyt järjestää riigikogun vaalit.
[[5. maaliskuuta]] alettiin keräämään nimiä viideksi vuodeksi valittavan ''riigivanemin'' vaaleja varten. Vapsien [[Andres Larka]] sai [[11. maaliskuuta]] mennessä 52 436 nimeä, [[Johann Laidoner]] 18 220 nimeä, pääministeri Päts 8 969 nimeä ja Rei 2 786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi ''riigivanem'' ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön riigikogussa.
==Poikkeustila
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''. Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa. ▼
▲[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''
Päts määräsi myös nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51 %), [[Johann Laidoner]] 38 493 nimeä (30 %), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %). Vapsit saivat todisteiden puutteessa lieviä vankeustuomioita.▼
▲Päts määräsi
Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa. Vapsien johtohenkilöt saivat lieviä vankeustuomioita, vakavien syytteiden rauetessa todisteiden puutteeseen.
==Viron myöhempi kehitys==
Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet [[16. maaliskuuta]], minkä jälkeen Päts siirsi sekä riigivanemin että riigikogun vaalit vuoden [[1933]] perustuslain vastaisin pidettäväksi myöhemmin. Kumpiakaan vaaleja ei pidetty.
Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa [[1934]] virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen [[Karl Einbund]]in. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.
===Yksipuoluejärjestelmän synty 1935===
[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], jonka pää-äänenkannattajana toimi [[Uus Eesti]] -sanomalehti.
| |||